Byrokratiatalkoilla lisää himmeleitä

Nykyinen pääministeripuolue keskusta pyöräili oppositiossa ollessaan kesällä 2013 pitkin Suomenmaata. Eniten terveisiä kuulemma tuli ”ärsyttäväksi koetusta byrokratiasta”. Sipilän pyöräretken kilometrit kannattivat, sillä tuloksena syntyi silloiselta oppositiolta 303 esimerkkiä turhasta byrokratiasta. Hallitusvastuullaan keskusta on pääministerin johdolla kannustanut suomalaisia byrokratiatalkoisiin.

On viety sekä omat että muiden ideat byrokratian karsimisesta täytäntöön sekä torvella soitellen että sammutetuin lyhdyin. Vaikka oppositio ja asiantuntijat ovat vikisseet, ja rapatessa on roiskunut.

Keskustalaiset olivat valmiita tinkimään hoitajamitoituksesta, peruskoulun ja päivähoidon ryhmäkoon pienentämisestä ja monesta muustakin normitalkoiden nimissä. Byrokratian purkamisen varjolla on sekä säästetty että ajettu eliitille vastuuttomampia etuuksia: joukon jatkona ennen niin vennamolaiset, nyt Timo Soinin johtamat perussuomalaiset jäävät tällä viikolla historian kirjoihin, kun hallituspuolueet äänestävät Suomen hallintarekisterilakiin rötösherrojen toimintaa helpottavan porsaanreiän.

Siinä missä byrokratian vähentämistalkoot ovat mahdollistamassa omistavalle eliitille tilaisuuden piilottaa työnsä herkut verottajan kouran ulottumattomiin, työntekijöille samaa normitalkoiden iloa ei suoda. Byrokratian purkuun hurahtanut hallitus lisää päinvastoin paljon uusia normeja ja byrokratiaviidakkoa työllisyydenhoidossa. Tätä kutsutaan ”aktiivimalliksi” tai ”kannustamiseksi”. Byrokratian ruokkimisesta on tulossa työttömille kokopäiväinen työ. Hallituksen uusin vaatimus on, että työtön hakee vähintään 12 työpaikkaa kolmessa kuukaudessa ja raportoi kerran viikossa netissä työnhausta. Muuten lähtee työttömyysturva. Turhan virkatyön vähentämisestä on toivotonta puhua, sillä raportteja voi tulla jopa 17 miljoonaa vuodessa. Jos työtön ei pääse töihin tai saa aktiivitoimia, hänelle tulee ylimääräinen omavastuupäivä. Kuukaudessa työttömyysturva voi leikkaantua 4,65%.”

Kannustinlinja” on jatkunut koko Sipilän hallituskauden. Työttömistä on tehty kyttäyksen, pakottamisen ja rankaisun kohteita, joita hallitus lykkii liikkeelle. Vaikka työttömiltä vaaditaan aktiivisuutta, hallituksella ei tunnu olevan mitään velvollisuuksia tarjota mahdollisuutta aktiivitoimiin. Kahden vuoden aikana hallitus on ehtinyt leikata aktiivisten työttömien kulukorvauksia, lisätä työttömäksi joutuvan työttömyysturvattomia päiviä sekä lyhentää työttömyysturvan kestoa sadalla päivällä. Palkkatukea ja kouluttautumismahdollisuuksia on leikattu.

Yksinkertaisempaa byrokratiaa ei ole luvassa jatkossakaan työttömille. Tulevassa maakuntauudistuksessa on tarkoitus lakkauttaa nykyiset valtion ely-keskukset ja TE-toimistot ja siirtää niiden työt kilpailutettavaksi. Markkinaistaminen on etenemässä vaiheeseen, jossa sote-palveluiden lailla työttömien palvelut tulevat pääsääntöisesti yksityisen bisneksen hoidettaviksi. Maakunnat ovat joutumassa aika kannustinloukkuun, sillä ne olisivat saamassa valtiolta sitä enemmän rahaa, mitä enemmän niissä on työttömiä. Maakunnille ei jäisi kannustinta alentaa työttömyyttä, sillä silloin rahoituksen väheneminen johtaisi rahoitusongelmiin sairaidenhoidossa.

Jos keskustalaisiin on luottaminen, tosiasiassa lisää byrokratiaa on tulossa byrokratiatalkoilla. Yli 300 purettua normia kohti on luotu tuhansia sivuja uusia. Pelkästään Jo himmeleiden himmeli eli sote tuo yli 1000 sivua lisää monimutkaista ja hankalaa säädösviidakkoa.

(Julkaistu 18.5 Uusi Aika -lehdessä)

Ei kommentteja.

Vastaa