Eurot poikimaan

Jos suomalainen koulutusjärjestelmä keksittäisiin vasta nyt, tuskin sen vaikuttavimmasta alkupään osasta eli varhaiskasvatuksesta tehtäisiin tänä päivänä enää maksullista – varsinkin kun koulutuspolun loppupää aina korkeakouluja myöten on maksuton. Silti yhä kiistellään siitä, onko yhteiskunnalla varaa täysin maksuttomaan varhaiskasvatukseen.

SDP on ensimmäisenä poliittisena puolueena kannattanut vuodesta 2008 lähtien kokoaikaista maksutonta varhaiskasvatusta. Vasta viimeisen parin vuoden aikana lähes kaikista eduskuntapuolueista on tullut maksuttoman varhaiskasvatuksen kannattajia. Toki eroja syntyy siinä, mitä maksuttomalla varhaiskasvatuksella tarkoitetaan, millä aikataululla sitä tavoitellaan ja olisiko maksuttomuus kokoaikaista vai osa-aikaista.

Siinä missä Pohjoismaissa yli 90% lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen, Suomessa 3-vuotiaista 68% ja 4-vuotiaista 74% käy varhaiskasvatuksessa. EU-maista 4-vuotiaiden osallistumisaste on heikompi enää vain Slovakiassa ja Puolassa. Perheitä on toki mahdotonta syyttää myöskään siitä, että yhteiskunnan järjestelmät vinouttavat palkkatasa-arvon lisäksi myös naisten työuria ja työllistymistä. Varhaiskasvatuksen maksut ovat yhä niin kovia, että kynnys työn vastaanottamiseen laskee merkittävästi pienten lasten vanhemmilla. Yhden varhaiskasvatusikäisen lapsen yksinhuoltajan pitäisi tienata jopa 2700 euroa, jotta kannustinloukkua ei olisi. Mitä suurempi perhe on, sitä todennäköisemmin työllistyminen ei kannata.

Varhaiskasvatuksen kannat saattavat vaihdella kovasti hallituksen tai jopa yksittäisen puolueen sisällä. Siitä kuvaavin osoitus on nykyisen opetusministeri Grahn-Laasosen (kok.) takinkääntötemppu: ensin kokoomus ajoi isoja koulutusleikkauksia mm. varhaiskasvatusmaksujen tuntuvalla korotuksella. Sitten pitkän julkisen keskustelun jälkeen maksujen nostoa koskeva ’uudistus’ peruttiin kokoomuksen toimesta. Viimeisimpänä käänteenä opetusministeri Grahn-Laasonen selvittää nyt, voitaisiinko siirtyä osa-aikaiseen maksuttomaan varhaiskasvatukseen jollakin aikavälillä.

Porvaririntaman kritiikki oli aikoinaan niin vaikuttavaa, että välillä omiakaan ei ollut löytää puolustamaan maksutonta varhaiskasvatusta. Siitä huolimatta silloinen puoluejohto – allekirjoittanut mukaan lukien, sitoutui päämäärään muuttaa varhaiskasvatus täysin maksuttomaksi pitkällä aikavälillä. Uusin vahvistus tavoitteelle tuli viime syksyn puoluevaltuustosta, missä hyväksyttiin uudet koulutuspoliittiset tavoitteet. Ennen kesää esitellään SDP:n malli, miten ensiaskeleet maksuttomaan varhaiskasvatukseen otetaan.

Porissakin on syytä pysähtyä miettimään, josko maksuttoman varhaiskasvatuksen vaikuttavuutta selvitettäisiin. SDP:n valtuustoryhmän asiaa koskeva aloite on saanut hyvän ja asiantuntevan käsittelyn Porin kaupungissa. Esitin maanantain valtuustossa asian käsittelyn yhteydessä SDP:n pontena, että asiantuntijat koottaisiin laatimaan tiekarttaa, millaisin mallien ja aikatauluin voitaisiin edetä kokonaan maksuttomaan varhaiskasvatukseen Porissa. Syksyllä Porissakin siis päätetään, otetaanko nobelisti Heckmanin tutkimustulokset vakavasti: yhden dollarin sijoitus varhaiskasvatukseen tuo 7 dollaria takaisin. Hänen uusimmat laskelmansa perhetaustan huomioimisesta osoittavat, että sijoittaminen varhaiskasvatukseen on kannattavampaa ja tuottoisampaa kuin mikään muu koulutuksellinen investointi. Dollarin sijoituksella voi tulla jopa 13 dollaria takaisin. Porissa pitäisi laittaa nyt eurot poikimaan ja saada aikaan tulevaisuusinvestointi seitsenkertaisella hyötysuhteella.

(Julkaistu 1.6 Uusi Aika -lehdessä)

Ei kommentteja.

Vastaa