Joko hallitus luopui strategisesta tavoitteestaan?

Hallitusneuvottelijoiden johtoryhmä on valinnut strategiseksi tavoitteekseen maamme osaamis- ja koulutustason nostamisen. Julkisuudessa on kuitenkin esiintynyt tietoa, että samalla hallitusneuvotteluissa on saatettu pohtia mahdollisuutta muuttaa nuorten ammatillinen koulutus kaksivuotiseksi. Ammatillinen koulutus muutettiin jo 15 vuotta sitten kolmivuotiseksi. Tavoitteena oli nopeuttaa työvoiman saantia ja lisätä vetovoimaa takaamalla ammatillisen koulutuksen suorittaneille jatko-opintokelpoisuus korkeakouluopintoihin. Kolmivuotinen ammatillinen koulutus on vetovoimaisempaa ja laadukkaampaa kuin koskaan. Merkittävä osa ikäluokkaa hakeutuu nykyään ammatilliseen koulutukseen, koska lukion tavoin he saavuttavat jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluopintoihin.

– Ammatillisen koulutuksen lyhentäminen tarkoittaisi, että hallituksen strateginen tavoite osaamis- ja koulutustason nostoon jäisikin toteutumatta. Ammatillisen koulutuksen lyhentäminen ei johda työurien pidentämiseen ja työvoiman saannin nopeutumiseen. Näin hallitus tosiasiallisesti laskisi suomalaisten koulutustasoa.

Keskusta nosti esiin kevään koulutusta koskeneessa välikysymyskeskustelussa myös mahdollisuuden säästää ammatillisesta koulutuksesta ns. 2+1 -mallilla. Keskusta olisi säästänyt kustannuksista siirtämällä nuoret viimeisenä vuotena kalliimmasta oppilaitosmuotoisesta ammatillisesta koulutuksesta oppisopimuskoulutukseen. 

– Tosiasiassa kokonaistaloudellisesti katsoen hyöty jäisi saavuttamatta. Näin suuren joukon kouluttaminen osittain yrityksissä ja julkisyhteisöissä edellyttäisi sitä, että uusia työtilaisuuksia olisi riittävästi tarjolla. Oppisopimusopiskelijoiden määrä kaksinkertaistuisi. Mistä on ajateltu löytää 38 000 vuotuista työpaikkaa lisää näille opiskelijoille, kun maassamme on jopa 450 000 työtöntä? 

Työnantajia kannustetaan nykyään ottamaan nuoria oppisopimuskoulutukseen maksamalla nuorista erillistä koulutuskorvausta. Korotettu korvaus on 700 euroa kuukaudessa ensimmäisenä oppisopimusvuotena. Silti nuoria hakeutuu oppisopimuskoulutukseen vain muutamia satoja. Vetovoima on ollut tälläkin korvauksella heikkoa. Jos korvaus laajennettaisiin kaikille kolmannen vuoden opiskelijoille, kustannukset olisivat 320 miljoonaa euroa. Kannattaa myös muistaa, että 2+1 -mallissakin oppisopimuskoulutukseen siirtyneiden nuorten määrä on ollut vain muutama kymmenen. 

– Lähes 10 000 jo toisen asteen tutkinnon suorittanutta aikuista opiskelee täyspitkissä nuorille tarkoitetuissa koulutuksissa. Järkevämpi, koulutuspoliittisesti kestävämpi ja aitoja taloudellisia säästöjä aikaansaava rakenteellinen uudistus olisi ohjata nämä aikuiset opiskelemaan näyttötutkintojärjestelmän puolella, jolloin heidän koulutusaikansa lyhenisi. Sen sijaan että alennetaan koulutustasoa, pitäisi vähentää moninkertaista koulutusta.

 

Ei kommentteja.

Vastaa