Puhe LUMA-keskus Suomen avajaisissa, Physicum, Helsinki, 8.11.2013

Arvoisat juhlavieraat, hyvät matematiikan ja luonnontieteiden ystävät ja tukijat!

Haluan kiittää kutsusta ja mahdollisuudesta olla paikalla tässä hienossa tilaisuudessa avaamassa uutta ja upeaa LUMA-keskus Suomea. Tunnen, että juuri nyt ja tänään tälle toiminnalle ja työlle on olemassa monessa suhteessa oikea aika.

Tulevaisuuden osaamistarpeista käydään paljon keskustelua nyt, kun perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus on valmisteilla.  Näin luodaan suuntaviivoja nuortemme ja koko Suomen hyvälle tulevaisuudelle. Meillä vallitsee yhteisymmärrys siitä, että nuoret tarvitsevat monipuolisen yleissivistyksen. Sen tärkeäksi osaksi mielletään matemaattis-luonnontieteellinen yleissivistys. Sitä tarvitaan jatko-opinnoissa, työelämässä, kuluttajana ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Kestävän kehityksen haasteet korostavat matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen tärkeyttä.

Kiinteä osa aktiivisen kansalaisen arjen osaamista ja yleissivistystä on numerotaito, jossa suomalaiset hiljattain arvioitiin OECD:n toteuttamassa PIAAC 2012 –vertailussa erinomaisiksi. Suomea paremmat tulokset numerotaidossa sai vain Japani, kun 24 maata verrattiin keskenään. Yli puolella suomalaisista 16-65 –vuotiaista aikuisista (57 %) on hyvä tai erinomainen numerotaidon taso. Suomalaisväestön sisäiset erot olivat kansainvälistä keskitasoa. Matemaattisten perustaitojen kanssa suuria vaikeuksia on 13 prosentilla aikuisväestöstä. Tehtäviä meillä siis riittää matemaattis-luonnontieteellisen yleissivistyksen kohentamisessa, vaikka kansainvälisen vertailun tuloksista onkin syytä iloita.

Voimme iloita myös siitä, että matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa opettajatilanne on kehittynyt varsin hyvään suuntaan. Näitä aineita opettavista opettajista yli 90 % on tehtäväänsä kelpoisia eli riittävät opinnot omaavia. Vajaa kymmenkunta vuotta sitten tilanne ei ollut lainkaan näin hyvä. Määrätietoisilla opettajankoulutuksen lisäyksillä ja kehittämistoimilla opettajatilanne on saatu olennaisesti  parantumaan. Tämä on ollut välttämätöntä, jotta voidaan turvata lasten ja nuorten oikeus saada pätevän opettajan opetusta ja ohjausta.

Arvoisat kuulijat,

Valitettavasti meillä on myös lukuisia huolenaiheita. Olemme havainneet, että oppilaiden kiinnostus matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opiskeluun on laskussa. Arvioinneissa on myös merkkejä osaamisen ongelmien kasvusta. Kansainvälinen TIMMS 2011 –tutkimus osoitti, että perusopetuksen 7. luokan oppilaiden matematiikan tulokset olivat pudonneet 12 vuoden aikana 38 pistettä. Muutos on suuri, sillä se merkitsee noin yhtä kouluvuotta.

Liian harva nuori valitsee matematiikan, luonnontieteiden tai tekniikan alan huolimatta näiden alojen suuresta merkityksestä hyvinvoinnillemme ja yhteiskunnallemme. Näiden alojen arvostus on pitkään ollut laskussa. Nuorten usko mahdollisuuksiinsa matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opiskelijoina vaihtelee suuresti. Pojat kokevat oman osaamisensa paremmaksi kuin tytöt, vaikka tälle ei välttämättä tulosten perusteella ole aihetta. Kyse on omaa osaamista koskevista mielikuvista ja siitä, millainen ”matemaattis-luonnontieteellinen itsetunto” oppilaille kehittyy. Nyt on ilmeisenä vaarana, että tyttöjen hakeutuminen luonnontieteiden ja tekniikan aloille entisestään vähentyy. Tämä lisäisi työelämän ei-toivottavaa jakautumista naisten ja miesten ammatteihin. Arvioinnit viestittävät myös siitä, että tytöt tulisi saada kiinnostumaan fysiikan opiskelusta. Vastaavasti poikien mielenkiintoa biologian opintoihin tulisi lisätä.

Äsken mainitsemani TIMMS-tutkimus kertoi myös, että matematiikasta oppiaineena pidettiin erittäin vähän. Oppilaat olivat heikosti sitoutuneita opiskeluun.  Samainen tutkimus tuotti ikävän yllätyksen opettajien osalta. Tutkimuksen mukaan suomalaiset matematiikan opettajat osallistuivat alansa täydennyskoulutukseen vähiten osallistuneiden 42 maan joukossa.

Nuorten motivaation ja kiinnostuksen lisääminen on keskeinen haaste, koska nuorisoikäluokkamme ovat pienentymässä. Potentiaalinen hakijamäärä matemaattis-luonnontieteellisten ja teknisten alojen opintoihin on siis aiempaa vähäisempi. Kun tähän yhdistyy nuorten laimeneva kiinnostus, olemme pian ongelmallisessa tilanteessa. Mistä saamme tulevaisuuden osaajat, tulevat tutkijat, aineenopettajat ja insinöörit? Suomen kestävän kehityksen haasteet, kilpailukyky ja tietoyhteiskuntakehitys edellyttävät, että löydämme nopeasti uusia tapoja lisätä nuortemme matemaattis-luonnontieteellistä kiinnostusta ja näiden oppiaineiden arvostusta.

Arvoisat kuulijat

Edellä mainittujen haasteiden ollessa todellisia, LUMA-työlle on todella olemassa tarve. LUMA-keskustoiminta on alusta lähtien osoittautunut hyväksi ja toimivaksi tavaksi matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetuksen kehittämisessä.   Keskukset ovat kyenneet kehittämään runsasta ja monipuolista toimintaa oppimisen ja opetuksen tueksi ja kiinnostuksen herättämiseksi. Ne tarjoavat monia toimintamalleja eri ikäluokkien oppimisen ja harrastuneisuuden avuksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on viime kesänä asettanut työryhmän pohtimaan tiedekasvatuksen nykytilaa ja kehittämistarpeita. Tiedekasvatuksen kehittämishankkeisiin on tälle vuodelle varattu 1 miljoona euroa. Lasten ja nuorten kiinnostuksen lisääminen tieteeseen ja tutkimukseen on välttämätöntä, jotta voimme kasvattaa uusia osaavia tutkijasukupolvia. Jokainen kansalainen tarvitsee kykyä ymmärtää tieteen ja tutkimuksen prosesseja ja niistä saatavia tuloksia. Luulot ja uskomukset valtaavat kovin herkästi ihmisten mieliä, jos tieteellisen tutkimuksen tuloksia ei ymmärretä tai niistä ei olla kiinnostuneita.  Tästä meillä on riittämiin valitettavia esimerkkejä.

Tiedekasvatuksen työryhmä selvittää  tiedekasvatuksen tehtäviä ja mahdollisuuksia Suomen tulevaisuuden rakentamisessa tehden tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Mielestäni LUMA-keskukset ovat tärkeä yhteistyökumppani ja tiennäyttäjä tiedekasvatuksen kehittämisessä. Kutsunkin teidät, hyvät kuulijat, osallistumaan tiedekasvatustyöryhmän työhön. Olette myös tervetulleita huhtikuun alussa sidosryhmille järjestettävään kuulemistilaisuuteen, jossa keskustellaan työryhmän raporttiluonnoksesta.

LUMA-keskusten toiminta perustuu yhteistyöhön koulujen, korkeakoulujen ja niiden aine- ja opettajankoulutuslaitosten kanssa. Yritykset,  pedagogiset aineopettajajärjestöt, laitevalmistajat ja tiedotusvälineet ovat  tärkeitä kumppaneita. Oppilas- ja asiantuntijavierailut, yrityskäynnit, tiedekerhot ja –klubit, kotimaiset ja kansainväliset leirit, verkkoaineistot, kokeellisen työn materiaalipaketit ja monet muut mielenkiintoiset ja aktivoivat työtavat ovat LUMA-työn tunnusmerkkejä.

LUMA-keskuksille riittää työsarkaa, sillä tarvitsemme matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin uudenlaisia oppilaita innostavia opetuksen malleja. Niiden tulee olla sellaisia, jotka ottavat huomioon erilaisten oppijoiden tarpeet, luovat avointa ja kannustavaa ilmapiiriä ja tukevat oppilaan vahvuuksia.  Tutkiva oppiminen, leikit, pelit, opitun liittäminen arkipäivään, konkretisointi ja teknologian tehokas hyödyntäminen ovat tarpeen.

Erityisesti haluan vedota LUMA-keskuksiin opettajien täydennyskoulutuksen kehittämisessä. Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajien täydennyskoulutusta on lisättävä. Koulutuksessa on painotettava myönteisten asenteiden merkitystä matemaattis-luonnontieteellisen kiinnostuksen herättämiselle ja välitettävä hyviä oppimis- ja opetuskäytäntöjä.  Uskon, että nimenomaan LUMA-keskukset voivat löytää sellaisia täydennyskoulutuksen toteutustapoja, joilla tavoitetaan mahdollisimman monta näiden aineiden opettajaa. Tärkeänä täydennyskoulutuksen kohderyhmänä pidän myös luokanopettajia ja lastentarhanopettajia.  Matematiikan ja luonnontieteiden kiinnostuksen perusta luodaan jo varhaisessa lapsuudessa.

Hyvät juhlaseminaarin osanottajat!

Minulla on erittäin mieluisa tehtävä toivottaa menestystä  LUMA-keskusten yhteiselle katto-organisaatiolle ”LUMA-keskus Suomelle”.  Se on merkittävä kannustin lasten ja nuorten opinnoille ja harrastukselle. Samoin sillä on tärkeä merkitys opettajien täydennyskoulutuksessa ja koulujen kehittämistyön tukemisessa.

Kiitokseni kaikille niille, jotka ovat tätä työtä olleet ideoimassa ja tukemassa! Lämpimät onnitteluni ja parhaimmat menestyksen toivotukseni  LUMA-keskus Suomelle –  tulevaisuuden keskukselle!

Ei kommentteja.

Vastaa