Puheenvuoro päiväkoti Kuperkeikan avajaisissa Nakkilassa 14.10.2013

Arvoisat Kuperkeikka –päiväkodin vihkiäistilaisuuden läsnäolijat!

Oli todella mukava saada kutsu tänne Nakkila kirko vaiheill kuntanne Kuperkeikka -nimisen päiväkodin vihkiäisiin. Rakkaalla kotiseudulla tapahtuvat uusien tilojen ja toimintojen avaamiset ovat aina sykähdyttäviä ja antavat aihetta ylpeyteen ja tulevaisuudenuskoon. Satakunnan kansa kasvaa, kehittyy ja vahvistuu – ja tulevaisuuden rakentamisesta jos mistä on kyse kun vihimme käyttöön päiväkotia!

Juhlimme tänään iloisina ja ylpeinä päiväkodin laajennus- ja muutostöiden valmistumista. Muutostöiden jälkeen päiväkodissa on vuorohoitoa antavan ryhmäperhepäivähoitoyksikön lisäksi 5 lapsiryhmää ja kaikkiaan tilaa yli sadalle lapselle.

’Kuperkeikassa Viikarit, Vekarat, Muksut, Nappulat ja Tenavat voivat kasvaa, kehittyä, oppia, iloita, telmiä ja temmeltää sekä leikkiä noin 1300 neliön uusissa ja uusituissa tiloissa sekä pihassa! Erityisen mukavaa on ollut kuulla, että monia vuosia monessa pisteessä sijainneet ja myös väistötiloissa toimineet päiväkodin eri yksiköt on nyt saatu ”saman katon” alle. Yhteinen toimintatila mahdollistaa entistä paremmin varhaiskasvatustoiminnan sisällöllisen kehittämisen ja myös henkilöstön joustavan käytön sekä edistää myös henkilöstön työhyvinvointia.

Suomalainen hyvinvointi pohjautuu koulutukselliselle tasa-arvolle, siksi on tärkeää, että varhaiskasvatuksesta ja siihen kuuluvasta esiopetuksesta alkaen pystytään tarjoamaan hyvät oppimisen edellytykset kaikille lapsille. Varhaiskasvatuksen laatu muodostuu erittäin monista toisiinsa kietoutuneista tekijöistä. Lähtökohtainen laatutekijä on luonnollisesti tilat ja turvallisuus. Ilman varhaiskasvatuksen turvallisuutta ja terveellisyyttä ei saada aikaan korkeaa laatua. Tilojen ja varhaiskasvatusympäristön tulee antaa lapselle parhaat mahdollisuudet leikkiä, liikkua, tutkia, kokeilla, oppia sekä ”taiteilla”. Laatua ei kuitenkaan synny pelkästään tiloista vaan keskeinen laatutekijä on korkeasti koulutettu ja tietoisesti sekä lapsilähtöisesti toimiva henkilöstö ja toiminnan johtaminen niin pedagogisesti kuin hallinnollisestikin. Kaiken tämän lisäksi laadukkaassa varhaiskasvatuksessa tarvitaan aimo annos yhteistä tahtoa ja asennetta kasvatustoiminnan ja yhteisöllisyyden suunnitteluun, aikaansaamiseen ja kehittämiseen. Laatunäkökulmat voisi tiivistää hyvin karkeasti toteamalla; varhaiskasvatuksessa tarvitaan ”seiniä ja sisältöä”, tai luonnehdinta voisi myös olla ”puitteita ja pedagogiikkaa”!

Suomalainen koulutuspolitiikka rakentuu myös elinikäisen oppimisen periaatteelle, jossa ajatuksellisena lähtökohtana on, että oppiminen alkaa jo varhain. Elinikäisen oppimisen näkökulmasta on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota paitsi lapseen itseensä niin myös lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiseen.   Myös amerikkalainen filosofi Martha C. Nussbaum tuo esiin yleissivistävän koulutuksen, leikin ja humanistisen sivistyksen merkityksen kansalaisuuden ja kansallisen menestyksen perustana.  Hän korostaa mm. sitä, miten tärkeää on oppia leikkimään muiden kanssa – ja sitten ajattelemaan omin avuin.

Näitä edellä mainittuja taustoja vasten onkin erittäin hienoa huomata, miten Nakkilan kunta on panostanut päiväkodin laajennustöiden kautta varhaiskasvatukseen ja pieniin lapsiin näinä tiukkoina taloudellisina aikoina.   Muutos- ja laajennustöihin kunta on satsannut kaikkiaan 2 miljoonaa euroa, joka on kokonaan kunnan omaa rahoitusosuutta.

Hyvä juhlayleisö!

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma on keskusteluttanut laajasti sen jälkeen kun se elokuun lopulla julkaistiin. Rakennepoliittisessa ohjelmassa tavoitteena on tarkastella yhteiskuntamme ja palvelujen rakenteita niin, että voisimme vahvistaa taloutemme kasvuedellytyksiä ja kuroa umpeen julkisen talouden kestävyysvajetta. Myös työllisyysasteen kohottaminen ja työurien katkoksiin puuttuminen on keskeinen rakennepoliittisen ohjelman tavoite.

Päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen keskeisimmin liittyvät uudistukset koskevat kotihoidon tukea.  Ohjelman mukaan kotihoidon tuki jaetaan molempien vanhempien kesken, kuitenkin niin ettei kotihoidon tuen kestoon tai määrään puututtaisi. Tällä uudistuksella tavoitteena on saada kotona lapsia hoitavat äidit paremmin takaisin työelämään sekä tukea tasa-arvoisempaa vanhemmuutta. Edelleen tänäkin päivänä vain harva isä käyttää kotihoidontukea. Pidänkin tärkeänä, että yhteiskunta kannustaa myös miehiä nauttimaan vanhemmuudestaan.

Pienten lasten hoitojärjestelmän kehittämiseksi on hallitus päättänyt myös uudesta joustavasta hoitorahasta, jota maksettaisiin 160 – 240 euroa riippuen vanhemman työssäoloajasta. Hoitorahan tavoitteena on lisätä työnteon kannattavuutta, mahdollistaa siirtyminen entistä helpommin osa-aikaiseen työhön sekä perheen ja työn yhteensovittaminen. Joustavan hoitorahan voi myös saada välittömästi uuden työn alkaessa.

Merkittävä hallinnollinen ja ohjauskulttuurinen muutos on tapahtunut vuoden 2013 alussa kun päivähoidon hallinnonalasiirto on toteutunut. Hallinnonalasiirron myötä opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa valtionhallinnon tasolla päivähoidon yleisestä suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta.  Siirron kautta päivähoito on muuttunut sosiaalipalvelusta osaksi kasvatus- ja koulutusjärjestelmää, jonka osana päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittäminen lähtee nyt liikkeelle. Samalla pidän kuitenkin tärkeänä ja itsestäänselvänä, että muun muassa varhaiskasvatuksen perinteiset tehtävät kuten syrjäytymisen ehkäisy, tulevat huomioonotetuiksi myös uudessa hallintomallissa.

Hallinnonalasiirron myötä päivähoidon neljäkymmentävuotista säädöskokonaisuutta on alettu uudistaa hallitusohjelman mukaisesti. Uuden varhaiskasvatusta koskevan lain valmistelu on aloitettu opetus- ja kulttuuriministeriössä joulukuussa 2012. Osana työryhmän työtä valmistellaan myös asiakasmaksuihin tulevia muutoksia, jotka liittyvät maksujen nykyistä parempaan porrastukseen päivähoidon todellisen käytön suhteen (nk. hoitoaikaan suhteutettu maksujärjestelmä). Lainsäädännön voimaantulo ajoittunee aikaisintaan vuoteen 2015.

Hyvät naiset ja herrat!

Varhaiskasvatuksen koulutuksia on arvioitu ensimmäistä kertaa Korkeakoulujen arviointineuvoston ja Koulutuksen arviointineuvoston yhteistyönä. Korkea-asteelle ja toiselle asteelle ulottuneen arvioinnin tulokset valmistuvat lokakuun lopussa. Silloin saamme kuulla tietoa varhaiskasvatuksen koulutuksen kokonaistilasta, vahvuuksista ja sen kehittämistarpeista suhteessa kasvatustyön nykyiseen toimintaympäristöön ja sen osaamisvaateisiin.  Arviointi tulee tuottamaan merkityksellistä tietoa paitsi varhaiskasvatuksen koulutuksen kehittämiseksi, niin myös varhaiskasvatusjärjestelmän, sitä koskevan lainsäädännön ja kelpoisuussäädösten uudistuksiin.

Varhaiskasvatuksen pitkäjänteisen kehittämisen näkökulmasta opetus- ja kulttuuriministeriössä toimii varhaiskasvatuksen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan nykyinen toimikausi on vuoteen 2016 asti. Neuvottelukunta pyrkii omassa toiminnassaan katsomaan nykyhetkeä pidemmälle ja luomaan tulevaisuuskuvaa sekä kehittämisen ja tutkimuksen linjauksia varhaiskasvatukseen.

Opetushallituksessa on meneillään uusien esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien valmistelu valtioneuvoston uuden tuntijaon pohjalta. Opetussuunnitelmat tulevat käyttöön kaikkien perusopetuksen vuosiluokkien osalta 1.8.2016. Uudistuksessa vahvistetaan taito- ja taideaineiden opetusta, liikuntaa, yhteiskuntaoppia ja arvokasvatusta sekä ympäristökasvatuksen asemaa. Lisäksi kieliohjelmia monipuolistetaan ja parannetaan oppiaineiden välistä yhteistyötä. Uuden tuntijaon ja uudistuvien opetussuunnitelmien tavoitteena onkin vastata paremmin nuorten kasvatuksellisiin tarpeisiin.

Esiopetusta kehitetään koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena. Tälläkin hetkellä esiopetukseen osallistuu lähes koko ikäluokka (98%) eli tilanne on lähtökohtaisesti hyvä. Haasteenamme on kuitenkin saada esiopetuksen piiriin koko ikäluokka. Tästä syystä hallitus on esittänyt osana rakennepoliittista ohjelmaa, että esiopetus säädetään velvoittavaksi pyrkimyksenä varmistaa koko ikäluokan osallistuminen pedagogisesti laadukkaaseen esiopetukseen.

Hyvät kuulijat!

Usein juhlapuheissa kuulee sanottavan, että lapsissa on tulevaisuutemme. Varhaiskasvatustyössä onkin läsnä aina samalla konkreettinen nykyhetki; vahvasti tässä hetkessä eläminen sekä toisaalta tulevaisuuteen kurkottaminen; lasten kasvun ja kehityksen edistäminen tulevia vuosia varten. Nakkilan koulun rakentamisessa on lähdetty viemään käytäntöön nykyhetkeen keskittyvää mutta samalla tulevaisuuteen katsovaa varhaiskasvatusta. Päiväkodin toiminnassa halutaan panostaa lapsilähtöisyyteen, vuorovaikutukseen lasten ja kasvattajien välillä, turvallisuuteen ja hyvien tapojen opettelemiseen.  Lisäksi painopistealueeksi on otettu lapsen ja perheen varhainen tukeminen, jossa varhaiskasvatuksen rooli on kansainvälisissä tutkimuksissakin merkittäväksi tunnistettu. Varhaisen tukemisen osalta tärkeäksi näette varhaiskasvatuksen tiiviin yhteistyön muiden toimialojen kanssa, kuten sosiaali- ja terveystoimen sekä muun sivistystoimen. Näiden arvojen mukaisen toiminnan toteuttamiseen uusi, elokuussa käyttöön otettu ja tänään käyttöön vihittävä päiväkotinne antaa modernit ja erinomaiset puitteet.

Haluan lopuksi kiittää Nakkilan kaupungin päättäjiä siitä, että olette nähneet hyväksi satsata kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta suoraan lapsiin, tulevaisuuteemme. Kiitos hyvästä työstä kuuluu myös päiväkodin suunnittelijoille ja rakentajille, jälki on mitä mainiointa.   Toivon lisäksi omasta ja opetus- ja kulttuuriministeriön puolesta päiväkodillenne parhainta onnea ja menestystä jokaiseen toimintapäivään ja kaikkiin tuleviin vuosiin. Erityisesti toivon päiväkodin lapsille riemukkaita hetkiä yhdessä opettajienne ja hoitajienne kanssa!

Kiitos teille kaikille kutsusta, mahdollisuudesta tervehtiä teitä kaikkia, sekä sitoutuneesta työstä Nakkilan lasten parhaaksi.

Ei kommentteja.

Vastaa