Puheenvuoro: ”Oppisopimustoiminnan nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät” Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Pori, 14.10.2013

Arvoisat oppisopimuskoulutuksen asiantuntijat ja työelämän yhteistyökumppanit,

Oppisopimuskoulutus on viime aikoina ollut paljon esillä nuorisotakuuseen liittyen sekä oppisopimuskoulutuksen laatuun liittyen. Molemmat ovat tärkeitä ja ajankohtaisia asioita.

Ennen kuin mennään itse asiaan, oppisopimukseen, on hyvä muistuttaa suuresta tavoitteesta josta nuorisotakuussa on kyse. Kyse on siitä, että me yhteiskuntana asetamme nollatoleranssin pitkittyvälle nuorisotyöttömyydelle sekä siitä, että jokaiselle nuorelle etsitään hänelle sopiva väylä eteenpäin. Nuorisotakuussa me vahvistamme sitoutumistamme siihen periaatteeseen, että jokaisella nuorella on oikeus osallisuuteen tässä yhteiskunnassa.

Oppisopimustoiminnan laajentaminen on osa tätä suurta ajatusta. Sillä pyritään luomaan entistä monipuolisempia mahdollisuuksia suorittaa toisen asteen tutkinto ja saada ammattitaito jolla on käyttöä työelämässä.

Nuorten oikeusturvan sekä koulutuksen tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi myös oppisopimuskoulutuksessa tärkeää on laatu. Laadun lähtökohta on lainsäädäntö, joka määrittelee, mitä oppisopimuskoulutus on ja miten sitä toteutetaan. Tästä ei tule tinkiä. Kun oppisopimuskoulutusta toteutetaan lainsäädännön mukaisesti, taataan koulutusmuodon laatu järjestäjästä ja organisointitavasta riippumatta.

Hyvät kuulijat,

Oppisopimuskoulutuksella on mielestäni kaksi etua, joita muilla koulutusmuodoilla ei ole: mahdollisuus tehdä tutkinto työtä tekemällä sekä olemassa olevat yhteistyötahot työnantajasektorilla. Oppisopimuskoulutus tarjoaa nuorelle mahdollisuuden ammattitaidon hankkimiseen pääosin tekemällä oppien.

Juuri edellä mainituista syistä on tärkeää, että jo paljon ennen perusopetuksen päättymistä kiinnitetään huomiota riittävään tukeen ja ohjaukseen koulutusalan ja koulutusmuodon valinnassa. Näin toimien pystytään huomioimaan yksilölliset tavat oppia ja tarjoamaan oppisopimuskoulutusta vaihtoehtona niille nuorille, joille oppiminen ja osaamisen kehittäminen on luontevinta tekemällä oppien. Oppisopimuskoulutus ei vaativuutensa vuoksi varmaankaan tule olemaan nuorten kohdalla pääasiallisin koulutusmuoto, mutta se tarjoaa tärkeän vaihtoehdon vahvasti työssäoppimiseen painottuvana koulutusmuotona.

Työnantajien osallisuus oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä on olennainen, sillä oppisopimuskoulutusta ei voida järjestää ilman työpaikkaa. Työnantaja pyrkii oppisopimuksen kautta vastaamaan osaamistarpeeseensa, jolloin tätä kysyntälähtöisyyttä peilataan opiskelijan tavoitteena olevan tutkinnon perusteisiin ja sieltä tuleviin ammattitaitovaatimuksiin.  Työpaikan tarjoamien työtehtävien soveltuminen tutkintotavoitteiseen oppisopimuskoulutukseen on tärkeä selvittää, jotta opiskelijan yhdessä työpaikassa hankkima ammattitaito olisi hyödynnettävissä tutkinnon kautta myös myöhemmin työelämässä.

Nuoren oppisopimusopiskelijan osalta on olennaista, että työpaikalla on riittävästi tarjolla ohjausresursseja nuoren opiskelijan ohjaukseen ja tukeen. Kun pääosa osaamisen hankkimisesta tapahtuu työpaikalla, täytyy työpaikalla olla ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilöstöä ohjaamassa oppisopimusopiskelijaa. Riittävällä ja osuvalla ohjauksella varmistetaan se, että opiskelijan osaaminen vastaa työelämän tarpeita ja työpaikalla tapahtuva opiskelu tutkinnon tavoitteita.

Työnantaja ei tietenkään ole ohjaustehtävänsä kanssa yksin, vaan saa tukea ja osaamista myös oppisopimuskoulutuksen järjestäjältä, joka vastaa oppisopimuskoulutuksen toteutuksesta. Parhaimmillaan oppisopimuskoulutus tarjoaa työnantajalle mahdollisuuden hankkia osaamista, joka on räätälöity ja suunniteltu työpaikan osaamistarpeisiin. Oppisopimusopiskelija voi tuoda myös uutta osaamista ja näkemystä, joka hyödyttää laajemminkin työyhteisöä.

Hyvät kuulijat,

Oppisopimuskoulutus on ollut perinteisesti aikuisten koulutusmuoto, jossa ammatillisena lisäkoulutuksena toteutettavaa oppisopimuskoulutusta käytetään ammatillisen lisäpätevyyden hankkimiseen, osaamisen päivittämiseen tai uudelleen suuntaamiseen. On edelleen tärkeää, että työelämässä jo olevien ammattiosaamista voidaan jatkuvasti ylläpitää, uudistaa ja syventää läpi työuran. Siksi olenkin esittämässä valtion vuoden 2014 talousarvioon täydennystä, jotta oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen resurssit eivät vähenisi vuonna 2014 vaan säilyisivät tämän vuoden tasolla. Pidän tätä muuttuvilla työmarkkinoilla ja nykyisessä työllisyys- ja suhdannetilanteessa erittäin tärkeänä asiana.

Tällä hallituskaudella on osana nuorisotakuuta käynnistetty toimenpiteitä, joilla edistetään oppisopimuskoulutusta nuorten koulutusmuotona. Tänä vuonna perusopetuksen tai 10. luokan päättäneistä oppisopimusopiskelijoista on voitu maksaa työnantajille korotettua koulutuskorvausta. Korvaus on 800 euroa/kk ensimmäisenä oppisopimusvuonna, toisena vuonna 500 e/kk ja kolmantena vuonna 300 e/kk. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt tänä vuonna tarkoitukseen noin 4,5 miljoonaa euroa.

Tänne Satakuntaankin myönnettiin WinNovalle koko haettu määrä eli yhteensä 30:lle kohderyhmään kuuluvan oppisopimusopiskelijan korotettuihin koulutuskorvauksiin. Korotettu koulutuskorvaus pyrkii osaltaan madaltamaan kynnystä siirtyä suoraan perusopetuksesta oppisopimuskoulutukseen. Kohderyhmän opiskelijoista maksetaan koulutuksen järjestäjälle lisäksi tutkinnon osaan tähtäävässä oppisopimuskoulutuksessa koko tutkinnon yksikköhinta. Tavoitteena on tukea työnantajaa sekä koulutuksen järjestäjää nuoret huomioon ottavan opetuksen ja ohjauksen järjestämisessä.

Toivon todella, että tätä merkittävää korotusta korvaukseen hyödytetään täysimääräisesti ja että se vakiintuisi osaksi nuorten oppisopimuskoulutusta. Positiivisia merkkejä on jo ilmassa, eilisen Helsingin Sanomien mukaan tänä vuonna on solmittu jo neljä kertaa enemmän nuorten oppisopimuksia kuin viime vuonna. Tätä hyvää kehitystä kannattaa jatkaa!

Hyvät kuulijat,

Toinen nuorisotakuuseen sisältyvä, jo käynnissä oleva toimenpide on nuorten aikuisten osaamisohjelma. Oppisopimuskoulutuksella on tämänkin toteutuksessa merkittävä rooli. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt koulutuksen järjestäjille noin 1500 oppisopimuspaikkaa käytettäväksi 20-29-vuotiaille, vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien oppisopimuskoulutuksena toteuttavaan lisäkoulutukseen.

Nuorten aikuisten osaamisohjelman tarkoituksena on lisätä koulutusmahdollisuuksia aikaisemmin perusopetuksen päättäneille ja ilman toisen asteen koulutusta jääneille nuorille aikuisille. Tavoitteena on myös vahvistaa koulutuksella näiden henkilöiden työmarkkina-asemaa, sillä perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaminen on välttämätöntä työelämän muutoksissa.

Osaamisohjelman toteuttamisessa kohderyhmän tavoittaminen on olennaista. Tämä joukko ei ole löydettävissä oppilaitoksista, vaan voi olla esimerkiksi työelämässä, kotona tai keskeyttänyt opintonsa. Kohderyhmän tavoittamisessa on tärkeää hyödyntää yhteistyörakenteita muiden järjestäjien, yritysten ja TE-hallinnon sekä muiden toimijoiden kanssa. Myös koulutuksen järjestäjien alueellisten yhteistyöverkostojen hyödyntäminen on tärkeää, jotta resurssit voitaisiin käyttää tehokkaasti hyödyksi. Osaamisohjelma on käynnistynyt ja tärkeää on tiedottaa ohjelman suomista mahdollisuuksista ja lisäresursseista. Tehtävä on haastava, mutta uskon myös teidän asiantuntemuksellanne ja ammattitaidollanne olevan merkittävä rooli ohjelman toteutuksessa.

Viime kevään kehysriihessä hallitus arvioi nuorisotakuun toteuttamiseen kohdennettujen panostusten riittävyyttä ja päätti vielä osoittaa edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi lisätukea nuorten oppisopimuskoulutuksen edistämiseen. Ensi vuoden alusta käynnistyy useita nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittämistoimia, joiden kohderyhmänä ovat alle 25-vuotiaat, vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat nuoret. Näihin liittyvät opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustukset tulevat koulutuksen järjestäjien haettavaksi aivan lähiaikoina.

Oppisopimuskoulutukseen luodaan ei-työsopimussuhteinen ennakkojakso, jonka toteuttamiseksi kehitetään ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja. Opiskelija on ennakkojakson aikana oppilaitoksen kirjoilla opiskelijana ja voi olla työpaikalla enintään puoli vuotta. Ennakkojakson aikana sekä opiskelija että työnantaja voivat miettiä, olisiko oppisopimuskoulutus soveltuva koulutusmuoto. Tavoitteena on alentaa niin työnantajan kuin opiskelijankin kynnystä tehdä oppisopimus ja näin lisätä oppisopimuskoulutukseen osallistuvien nuorten määrää.

Myös ammatillisen perustutkinnon osan suorittamista oppisopimuskoulutuksessa edistetään ensi vuoden alusta lukien. Kun oppisopimus tehdään alle 25-vuotiaalle, vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevalle nuorelle, maksetaan koulutuksen järjestäjälle ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon osasta ammatillisen peruskoulutuksen koko tutkinnon yksikköhinta. Tällä noin 5 000 euroa korkeammalla yksikköhinnalla koulutuksen järjestäjä huolehtii nykyistä kattavammin nuoren oppisopimusopiskelijan ohjauksesta ja tuesta. Lisäksi tutkinnon osan suorittamisella alennetaan kynnystä aloittaa oppisopimusopiskelu ilman sitoutumista heti kolmevuotiseen oppisopimukseen.

Koska oppisopimuskoulutuksessa pääosa oppimisesta tapahtuu työssä, on työpaikalla tapahtuvalla ohjauksella merkittävä rooli oppisopimuskoulutuksen toteutuksessa ja laadussa. Työpaikkaohjaajien koulutukseen on tulossa lisäresursseja, jotta työpaikkaohjaajien ja työyhteisöjen osaamista voidaan kehittää nuoren huomioon ottavassa ohjauksessa.

Lisäksi kehitetään oppisopimuskoulutuksen ja oppilaitosmuotoisen koulutuksen joustavia yhdistämismahdollisuuksia. Tavoitteena on madaltaa opiskelijoiden kynnystä siirtyä koulutusmuodosta toiseen ja samalla lisätä eri koulutusmuotojen käyttöä opiskelijoiden, työelämän sekä alueen tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaisesti. Mallina voi olla esimerkiksi kaksi vuotta oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa ja vuosi oppisopimuskoulutuksessa. Myös muita joustavia malleja toivotaan selvitettävän oppisopimuskoulutuksen ja oppilaitosmuotoisen koulutuksen yhdistämiseksi.

Oppisopimuskoulutusta koskevaa tiedotusta on tarkoitus myös kehittää suunnittelemalla ja kehittämällä työnantajille ja oppisopimuspaikkojen hakijoille toimiva virtuaalinen kohtauspaikka sekä alueellisia neuvontapisteitä.

Arvoisat kuulijat,

Nämä mainitut toimenpiteet, yhdessä jo käynnissä olevien kehittämistoimien kanssa, laajentavat entisestään oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia nuorten koulutusmuotona sekä työpaikalla tapahtuvan opiskelun monipuolisuutta ja joustavuutta. Kehittämishankkeiden toteutumisen kannalta te olette avaintekijöitä. Oppisopimuskoulutusta ei ole olemassa ilman työnantajia, jotka haluavat kouluttaa työpaikalla, ja joilla on tarjota työpaikka oppisopimusta varten. Siksi opetus- ja kulttuuriministeriön toimenpiteiden lisäksi tarvitaan työnantajilta vahvaa halukkuutta sitoutua nuorisotakuun toteuttamiseen ja kantaa yhteiskuntavastuuta. On meidän kaikkien etu, jos saamme jokaiselle mahdollisuuden osallisuuteen yhteiskunnassa. Saamme olla mukana luomassa uutta, ottaa opiksi menneistä ja toimeenpanna uusiakin asioita. Työmme oppisopimuskoulutuksen parhaaksi jatkuu.

Alustukseni lopuksi heitänkin pallon satakuntalaisille työnantajille. Toivon, että myös teistä moni tarttuu tulevaisuuden mahdollisuuteen, johon yhteiskunta tarjoaa nyt merkittävää tukea, ja myös toivoo paljon. Annetaan nuorillemme mahdollisuus – siitä hyötyvät niin nuoret, satakuntalaiset yritykset ja yrittäjät, sekä sitä kautta koko Suomi.

Kiitos huomiostanne.

Ei kommentteja.

Vastaa