Puheenvuoro Savon koulutuskuntayhtymän ammatillisen koulutuksen seminaarissa, Kuopio, 12.11.2013

Arvoisat ammatillisen koulutuksen asiantuntijat,

Ensinnäkin lämmin kiitos mahdollisuudesta osallistua tähän tilaisuuteen, sekä tilaisuudesta keskustella kanssanne ajankohtaisista kysymyksistä ammatillisen koulutuksen saralla. Kulunut vuosi on ollut suurten uudistusten, muutosten ja päätösten aikaa niin ammatillisessa koulutuksessa kuin laajemminkin. Valtaosaa hallitusohjelmassa ja koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa linjattuja kehittämistoimia ollaan joko toteuttamassa tai valmistelut ovat jo hyvässä vaiheessa.

Tulevien viikkojen aikana tullaan tekemään merkittäviä ratkaisuja koko julkisen talouden ja palveluiden osalta. Hallitus teki elokuun lopussa rakennepoliittiset linjaukset talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Tässä ohjelmassa on monia merkittäviä koulutusjärjestelmää ja ammatillista koulutusta koskevia tavoitteita. Nuorten kouluttautuminen ja nopea pääsy työelämään on yksi tärkeimmistä. Nuorisotakuun toimenpanoa on tehostettava edelleen, jotta yhä useampi peruskoulun päättävistä nuorista suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Oppivelvollisuusiän nostaminen 17 vuoteen edistää osaltaan tämän tavoitteen saavuttamista. Tärkeää on myös jatkaa ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnan uudistuksia. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä tulee tiivistää, samoin kuin yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen lisääminen ja nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen ovat myös tärkeitä tavoitteita.

Valtaosa näistä rakennepoliittisen ohjelman tavoitteista voidaan kytkeä luontevasti osaksi jo käynnissä olevaa kehittämistä. Hyvänä esimerkkinä ovat syksyllä aloitettu ammatillisen koulutuksen rahoituksen kehittäminen ja nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistusten valmistelu.

Rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteiden jatkovalmistelu on siis täydessä vauhdissa ja hallitus valmistautuu päättämään ohjelmasta ja sen aikatausta marraskuun lopulla. Päätöksiä joudumme odottamaan vielä jonkin aikaa, mutta lähiviikkojen aikana moni asia tulee ratkeamaan.

Itse pidän erittäin tärkeänä varmistaa, että tulevissa uudistuksissa vahvistetaan koulutuksellista tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja vähennetään koulupudokkuutta. Kuten alan ammattilaisina erinomaisesti tiedätte, koulutus kannattaa. Ero työurien pituudessa heidän, jotka ovat aloittaneet työnteon ilman toisen asteen tutkintoa sekä heidän, jotka ovat tutkinnon, joko ylioppilas- tai ammatillisen, suorittaneet, on seitsemän vuotta. Kun mukaan otetaan korkea-aste, ero kasvaa viiteentoista vuoteen.

Työllisyysluvut ovat vielä karumpia. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain noin 40 prosenttia. Tämä myös kertoo siitä miten tärkeästä asiasta koulutuksen takaamisessa kaikille on kysymys. Ja nimenomaan tästä on kysymys kun puhumme oppivelvollisuusiän nostamisesta. Reilun alun takaamisesta kaikille nuorille.

 

Hyvät kuulijat,

Kuten edellä jo kävi ilmi, ammatillinen koulutus on tärkeässä roolissa hallituksen rakenteellisten uudistusten onnistumisen kannalta. Tätä taustaa vasten on selvää, miksi ammatillista perus- ja lisäkoulutusta halutaan kehittää niin määrätietoisesti. Käynnissä onkin useita uudistushankkeita kuten ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän ja näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen, rahoituksen kehittäminen ja ammatilliseen koulutuksen valmistavien koulutusten yhtenäistäminen. Uudistukset ovat välttämättömiä, jotta ammatillisen koulutuksen palvelut vastaisivat kasvavia vaatimuksia ja odotuksia, etenkin nyt kun koulutukseen suunnattavat määrärahat väistämättä pienenevät.

Nuorisotakuu kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotakuun osana koulutustakuusta, nuorten aikuisten osaamisohjelmasta sekä nuorten työpajatoiminnasta ja etsivästä nuorisotyöstä.

Koulutustakuun toimeenpanossa on haluttu varmistaa, että toisen asteen koulutustarjonta nuorille on riittävä. Tämä otettiin huomioon, kun kesäkuussa tein päätökset ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääristä.  Vuosi sitten keskusteltiin koulutustarjonnan vähentämisestä jopa 7 500 opiskelijalla. Nyt on helpottavaa todeta, että vähennys pieneni 1941 opiskelijaan. Ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa parannetaan alueilla, joilla on eniten koulutusta tarvitsevia nuoria ja työvoiman tarvetta ja vastaavasti maakunnissa, joissa nuorisoikäluokat pienenevät, koulutustarjontaa vähennetään maltillisesti ja siten etteivät sopeutukset vaaranna koulutuksen järjestäjien tilannetta.

Opiskelijamäärien riittävyyden ohella ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen on keskeistä koulutustakuun toteutumisen kannalta. Syksyn yhteishaussa kokeiltiin ensimmäisen kerran uudistettuja yhteishaun ja opiskelijavalinnan perusteita, mutta vasta kevään 2014 yhteishaku on varsinainen näytön paikka, joka osoittaa opiskelijavalintauudistuksen vaikuttavuuden.

Syksyllä 2013 toteutettu ammatilliseen koulutuksen yhteishaku toteutettiin uudella Opintopolku.fi haku- ja valintapalvelulla. Seuraavaksi Opintopolussa otetaan käyttöön perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakupalvelut syksyllä 2014 alkavan koulutuksen osalta. Ensimmäistä kertaa valmistavat koulutukset, kuten ammattistartti, maahanmuuttajille tarkoitettu valmistava koulutus, perusopetuksen lisäopetus sekä uusi maahanmuuttajille tarkoitettu lukiokoulutukseen valmistava koulutus ovat hakettavissa samasta paikasta. Opiskelija voi hakea näihin koulutuksiin sähköisesti yhteisen hakuajan puitteissa yhdellä hakemuksella.

Nuorten aikuisten osaamisohjelmalla halutaan turvata kaikille tiedolliset ja taidolliset mahdollisuudet osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan ja työelämään. Osaamisohjelma on osa nuorisotakuuta ja sillä halutaan antaa tuettu mahdollisuus toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittamiseen niille, jotka sitä syystä tai toisesta eivät ole heti perusasteen jälkeen tehneet.

 

Osaamisohjelma käynnistyi kuluvan vuoden keväällä ja koulutuksen järjestäjät ovat onnistuneet opiskelijoiden kannustamisessa koulutukseen. Oppilaitosmuotoisessa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa on lokakuuhun mennessä aloittanut noin 1 800 opiskelijaa ja oppisopimuksena noin 300. Oppilaitosmuotoisen koulutuksen osalta kuluvalle vuodelle asetettu tavoite 2 500 aloittajaa tullaan saavuttamaan. Vuonna 2014 nuorten aikuisten osaamisohjelmaa laajennetaan ammatilliseen peruskoulutukseen ja tutkinnon osiin.

 

Haluan jo tässä vaiheessa kiittää kaikkia hyvästä osaamisohjelman käynnistymisestä. Samalla haluan muistuttaa, että nuorten aikuisten osaamisohjelma ei perustu vain erillisrahoituksen turvin toteutettavaan koulutustarjontaan, vaan myös olemassa olevaa ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen perustarjonnan suuntaamiselle ohjelman kohderyhmälle. On siksi erityisen tärkeää, että koulutuksen järjestäjät kohdentavat etenkin näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta nuorten aikuisten osaamisohjelman kohderyhmälle.

 

Arvoisa yleisö,

Ammatillisen koulutuksen rahoitus on ollut laajasti esillä kuntien valtionosuusuudistuksen yhteydessä. Rahoitusjärjestelmän tulevaisuudesta on käyty paljon keskustelua ja asiaan on liittynyt paljon huolta ja epävarmuuttakin. Nyt tilanne on selkeytynyt, kun hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä linjasi kesäkuussa, että ammatillisen koulutuksen rahoitusta ei liitetä ns. yhden putken malliin osaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää uudistetaan kehittämällä nykyistä ylläpitäjäkohtaiseen rahoitusjärjestelmään perustuvaa mallia. Mielestäni tämä turvaa parhaiten työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen kehittämisen ja koulutuksen järjestäjien toimintaedellytykset jatkossakin sekä takaa yhtenäisen kehittämisen mahdollisuudet.

Nyt on tärkeää tarttua ripeästi toimeen ja uudistaa ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää siten, että se vastaa tulevaisuuden vaatimuksiin ja muodostaa selkeän ja toimivan kokonaisuuden. Olen siksi käynnistänyt ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistuksen. Se pitää sisällään kaikki ammatillisen koulutuksen muodot – myös aikuiskoulutuksen rahoituksen kehittämisen. On kuitenkin huomattava, että pelkästään rahoitusjärjestelmää kehittämällä emme pysty vastaamaan kaikkiin ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen haasteisiin. Rahoitus on kuitenkin yksi merkittävimmistä välineistä, joilla ammatilliselle koulutukselle ja aikuiskoulutukselle asetutetut tavoitteet voidaan saavuttaa.

Vuosien varrella ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen rahoituksessa on paikannettu useita kehittämiskohteita, ja tiedämme ainakin periaatteessa melko hyvin sen, mikä rahoituksessa toimii ja mikä ei. Rahoitustyöryhmällä on silti vaativa tehtävä rahoitusjärjestelmän uudistamisen ehdotusten valmistelussa, sillä aikataulu on erittäin kireä. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että ryhmä saa työnsä valmiiksi aikataulun puitteissa.

Meillä on rakennepoliittisen toimenpideohjelman myötä väistämättä paineita etsiä uusia talouden tehostamiskeinoja myös koulutuksen rahoituksesta. Rahoituksen käytön tehostamiskeinojen tulee samalla tukea työelämän ja yksilöiden tarpeisiin vastaavien koulutuspalveluiden tuottamista joustavasti ja tehokkaasti. Tämä tarkoittaa, että rahoituksen tulee tulevaisuudessa perustua entistä vahvemmin tuloksiin, joita on saatu aikaan, ei niinkään koulutuksessa vietettyyn aikaan.

Uskon että tämä lähestymistapa kannustaa nykyistä merkittävästi voimakkaammin aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen ja opintoaikojen lyhentämiseen kaikessa ammatillisessa koulutuksessa. Se myös varmistaa, että ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukainen henkilökohtaistaminen todella toteutuu ja koulutus räätälöidään nimenomaan työelämässä toimivien aikuisten näkökulmasta. Tällöin henkilökohtaistamisen kautta näyttötutkintoon valmistava koulutus on lyhyempää ja silloin myös julkiselle taloudelle edullisempaa.

Arvoisat koulutuksen asiantuntijat,

Tutkintojärjestelmä on tärkeässä roolissa, kun halutaan varmistaa, että yksilöiden osaaminen vastaa työelämän muuttuvia osaamistarpeita. Avainsanoja parhaillaan käynnissä olevassa ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämisessä ovat osaamisperusteisuus, työelämälähtöisyys, reagointikyky, selkeys, johdonmukaisuus, joustavuus, valinnaisuus sekä yksilölliset opinto- ja tutkintopolut sekä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen edistäminen.

Tämän vuoden aikana tutkintojärjestelmän kehittämistyössä on edetty linjauksista lainsäädännön valmisteluun. Tavoitteena on, että lait ja asetukset vahvistetaan vuonna 2014. Opetushallitus valmistelee tarvittavat muutokset tutkinnon perusteisiin ensi vuoden aikana. Uudistetut säädökset tulisivat voimaan lausunnoissa toivotulla tavalla eli kaikki yhdellä kertaa elokuussa 2015. Ne koskisivat kaikkia opiskelijoita, myös aiemmin aloittaneita.

Jatkossa ammatillisia tutkintoja on tarkoitus kehittää joustavasti työelämän tarpeiden mukaisesti hyödyntäen uudistusten pohjana nykyistä systemaattisemmin osaamistarpeiden ennakointitietoa sekä yhteistyötä työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Yhteistyö on välttämätöntä, jotta koulutusta osataan suunnata sisällöllisesti, laadullisesti ja määrällisesti tulevien työvoimatarpeiden mukaisesti ja samalla edistää työllistymistä ja työelämässä pysymistä.

Hyvät kuulijat,

Haluaisin keskustella kanssanne hieman myös aikuiskoulutuksesta ja aikuisten osaamisen kehittämisestä. Hiljattain julkaistussa kansainvälisessä aikuistutkimuksessa PIAACissa arvioitiin 16-65-vuotiaan väestön lukutaitoa, numerotaitoa ja tietotekniikkaa soveltavaa ongelmanratkaisutaitoa 24 maassa. Suomalaiset osoittautuivat kansainvälisessä vertailussa perustaidoiltaan erinomaisiksi. Hyvät tuloksemme ovat jo saaneet myös positiivista kansainvälistä huomiota ja Suomen maine korkeatasoisen osaamisen maana vahvistuu. Hyvistä tuloksista huolimatta meillä on iso joukko 16-65-vuotiaita, joiden perustaidot ovat heikot, ikäryhmien väliset erot isot. 20-40-vuotiaat ovat vertailun huippua, vanhimmat tutkimukseen osallistuneiden maiden keskimääräisellä tasolla. Peruskoulumme näyttää tässäkin olevan vahvasti kansainvälisessä vertailussa menestymisemme perustana, sillä parhaat tulokset saavuttavat ne ryhmät, jotka ovat olleet täysimääräisesti mukana peruskoulussa. Sen sijaan ne ryhmät, jotka ovat suorittaneet opintonsa ennen nykymuotoista peruskoulua, eivät yllä huipputuloksiin vaan edustavat OECD-maiden keskitasoa.

Kuten hyvin tiedetään, uusimpien aikuiskoulutusta koskevien kansallisten ja kansainvälisten tutkimustulosten mukaan aikuisten kouluttautuminen kasautuu edelleen hyvin voimakkaasti. Asia on tiedetty pitkään, mutta asian korjaamiseksi tehdyistä yrityksistä huolimatta koulutus jakautuu edelleen epätasaisesti. Aikuiskoulutukseen osallistuvat muita enemmän verrattain hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevat ja hyvän koulutustaustan omaavat kaupunkilaiset naiset. Hyvä, että he opiskelevat, mutta koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta koulutuksen piiriin tulisi houkutella myös muita ryhmiä.

Aikuiskoulutuksen jakautuminen epätasaisesti eri väestöryhmille on ongelma. Erityisen suuri ongelma se on nyky-yhteiskunnassa, jossa osaamisen päivittäminen ja ylläpito ovat keskeisiä tekijöitä työmarkkinoilla menestymiselle. Ministeriössä valmistui viime keväänä kattava ehdotus koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi. Siinä kiinnitettiin huomiota myös siihen, miten ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusta kehittämällä voidaan edesauttaa koulutukseen osallistumisen kannalta aliedustettujen ryhmien opintojen aloittamista.

Pidän erittäin tärkeänä, että aikuiskoulutuksen kehittäminen tapahtuu koulutuksellista tasa-arvoa voimistavalla tavalla. Taannoisen Noste-ohjelman periaatteet, havainnot ja kokemukset tulisikin uudelleen nostaa esiin. Erityisen heikossa asemassa kun ovat edelleen ne aikuiset, joiden pohjakoulutus on matala ja jotka saavat täydentävää koulutusta vain vähän. Heistä merkittävä osa tekee työtään aloilla, joilla rakennemuutos on nopeaa. Ellemme kykene pian vahvistamaan nimenomaan heidän osaamistaan sekä antamaan heille lisää vaihtoehtoja, voimme olla tilanteessa jossa heidän uudelleentyöllistymisensä voi olla vaikeaa mikäli työpaikka sattuisi katoamaan.

 

Arvoisa yleisö,

Työpaikalla tapahtuva opis­kelu on todettu tulokselliseksi ja motivoivaksi tavaksi hankkia työelämässä tarvittavaa ammatti­taitoa sekä työelämävalmiuksia ja siten tukea sujuvaa siirtymistä koulutuksesta työelämään. Käytännönläheinen ja työvaltainen opiskelu antaa enemmän vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia nuorille löytää oma tapansa oppia ja hankkia työelämässä tarvittavaa osaamista. Se myös palvelee työelämää ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaamisessa ja uusien työntekijöiden rekrytoinnissa, erityisesti jatkuvissa rakennemuutostilanteissa.

Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti koulutuksen työelämäyhteyksiä sekä työelämä- ja yrittäjyyskasvatusta halutaan vahvistaa kaikilla koulutusasteilla. Työpaikalla tapahtuvan opiskelun roolia sekä työvaltaisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien käyttöä vahvistetaan ja monipuolistetaan niiden toteuttamismahdollisuuksia ammatillisessa koulutuksessa.

Tähän työhön on tartuttu ripeästi. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti maaliskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä esityksiä sekä nuorten työssäoppimisen että oppisopimuskoulutuksen kehittämiseksi. Se teki ensimmäiset ehdotuksensa jo keväällä ja nyt nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistusta lähdetään toteuttamaan kehittämishankkeiden avulla. Tavoitteena on kehittää sekä nuorten oppisopimuskoulutusta että malleja ammatillisen koulutuksen toteuttamiseksi oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistelmänä. Lisäksi tavoitteena on monipuolistaa työssäoppimisen toteutustapoja ja kehittää työssäoppimisen laatua koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen yhteistyössä.  Nämä kehittämistoimet rakentavat vankan perustan ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyden vahvistamiselle.

Oppisopimuskoulutus on ollut viime aikoina muutoinkin esillä etenkin laadun näkökulmasta. Laadun lähtökohta on lainsäädäntö, joka määrittelee, mitä oppisopimuskoulutus on ja miten sitä toteutetaan. Tästä ei tule tinkiä. Kun oppisopimuskoulutusta toteutetaan lainsäädännön mukaisesti, taataan koulutusmuodon laatu järjestäjästä ja organisointitavasta riippumatta.

On hyvin tärkeää, että oppisopimuskoulutus otetaan huomioon yhtenä ammatillisen koulutuksen järjestämismuotona koulutuksen järjestäjän strategioissa ja laadunvarmistuksessa. Oppisopimuskoulutuksen erityispiirteet, kuten vahva yhteys työelämään ja verkostomaisuus, ovat oppisopimuskoulutuksen vahvuuksia, joita voi hyödyntää myös oppilaitosmuotoisen ammatillisen koulutuksen työssäoppimista kehitettäessä. Toisaalta oppisopimuskoulutukseen sisältyy johto- ja valvontavastuuseen liittyviä viranomaistehtäviä, jotka edellyttävät koulutuksen järjestäjältä riittävää resursointia tehtävien hoitamiseksi laadukkaasti. Oppisopimuskoulutus ei ole ’massakoulutusta’, vaan henkilökohtaistettua, opiskelijan ja työnantajan tarpeisiin sovitettua, pääosin työpaikalla tapahtuvaa ammattitaidon hankkimista – ja usein hyvin vaativa tapa suorittaa tutkinto. Oppisopimuskoulutuksen järjestäminen edellyttää järjestämismuodon ominaispiirteiden tuntemusta, johon kuuluu mm. oppisopimuskoulutusta koskevien toiminta- ja rahoitussäännösten tuntemus sekä työsuhteeseen liittyvien asioiden tuntemus.

Pidänkin tärkeänä varmistaa, että kun työssä tapahtuvaa oppimista lisätään ja oppisopimusta laajennetaan, muistetaan että kyse on menetelmistä joilla pitää taata opiskelijalle myös jatko-opintokelpoisuus sekä riittävät yleiset ammatilliset valmiudet joilla pärjätä muuttuvilla työmarkkinoilla. Yhdelle koneelle tai yhteen täsmätehtävään kouluttaminen ei riitä, ja sellaisen yrittäminen on väärin oppimaan halukkaan nuoren kannalta. Siksi pidän opetusministerinä erittäin tärkeänä kaiken työssä oppimisen ja työelämäpainotteisen koulutuksen laadun ja riittävän monipuolisuuden varmistamista.

Hyvät kuulijat,

Kuten edellä olen kertonut, tulevina vuosina ammatillista koulutusta tullaan uudistamaan monin tavoin. Samanaikaisesti ollaan tilanteessa, jossa joudutaan toteuttamaan merkittäviä säästötoimia julkisen talouden tasapainon turvaamiseksi. Jotta tutkintojärjestelmään, rahoitusjärjestelmään, opiskelijavalintoihin sekä työpaikalla tapahtuvaan opiskeluun liittyvien uudistusten täysimääräinen toimeenpano voidaan turvata, ammatillisen koulutuksen rakenteellista kehittämistä on jatkettava ja tehostettava. Ilman vahvoja, asiakaslähtöisiä ja toimintakykyisiä koulutuksen järjestäjiä ei voida turvata työelämän ja yksilöiden tarvitsemia koulutuspalveluja maan eri osissa. Siksi on huolehdittava siitä, että koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus varmistetaan maan kaikissa osissa ja molemmissa kieliryhmissä.

Kesäkuussa tehdyissä ammatillisen koulutuksen järjestämislupapäätöksissä koulutuksen järjestäjiä kehotettiin ryhtymään aktiivisiin toimenpiteisiin ministeriön aiempien suositusten mukaisten fuusioiden aikaan saamiseksi. Ministeriö tulee käynnistämään ammatillisen koulutuksen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman alkuvuodesta 2014. Sen puitteissa kaikkien koulutuksen järjestäjien järjestämisluvat on tarkoitus uusia vuonna 2016 siten, että ne tulevat voimaan vuoden 2017 alusta lukien. Tässä yhteydessä on tarkoitus arvioida kaikkien koulutuksen järjestäjien ammatilliset ja taloudelliset koulutuksen järjestämisedellytykset. Tähän asiaan siis palataan ensi vuoden puolella.

 

Arvoisat ammatillisen koulutuksen asiantuntijat,

Koulutuksen laatu on yksi keskeisistä kilpailukykymme vahvistajista. Ammatillisessa koulutuksessa laatutyötä on tehty jo pitkään. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen laatusuosituksen ja maan kattavien laatuverkostojen vaikutus laatutyön kehittymiseen on ollut näkyvää. Tulemme vuonna 2015 arvioimaan kehittämissuunnitelman linjausten mukaisesti koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien tilaa kriteeripohjaisella itsearvioinnilla, johon osallistuvat kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjät.

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä on valmistellut laatujärjestelmien kriteeristön, jonka pilotointi on alkamassa. Tarkoituksena on saada selville toimivatko kriteerit ja sopivatko ne itsearvioinnin pohjaksi. Laatutyöryhmä viimeistelee pilottien kokemusten perusteella lopulliset arviointikriteerit ensi kesään mennessä. Pilottiversio on jo nyt nähtävissä Opetushallituksen laadunhallinnan tuen sivuilla ja toivonkin, että mahdollisimmat monet testaavat kriteerit jo tässä vaiheessa ja antavat niistä palautetta työryhmälle. Tavoitteena on, että vuonna 2015 toteutettava arviointi edistää ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan kehittämistä ja auttaa koulutuksen järjestäjiä oman laadunhallintajärjestelmänsä tila-arvioinnissa.

 

Hyvät ystävät, olemme päässeet pitkän puheenvuoroni loppupuolelle, mutta kuten tiedätte, perinteiseen tapaan on vuorossa ammatillisen koulutuksen laatupalkintojen jako

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto on jaettu jo vuodesta 2000 lähtien. Kilpailun tavoitteena on tukea ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä perustehtäviin liittyvään jatkuvaan laadun arviointiin ja kehittämiseen. Mielestäni on erittäin arvokasta, että kilpailun avulla on voitu löytää hyviä käytäntöjä muiden organisaatioiden oppimisen perustaksi. Haluaisinkin tässä kannustaa ottamaan yhteyttä laatupalkittuihin koulutuksen järjestäjiin ja tutustumaan laadunhallin menettelyihin ja käyttämään tämä erinomainen tilaisuus oman toiminnan kehittämiseen. Kilpailijoiden arvioinnin suorittaa sidosryhmien edustajista koottu osaava arviointiryhmä. Monien kilpailuun osallistuneiden mielestä arviointiryhmän vierailu ja palauteraportti ovatkin olleet paras palkinto kilpailuun osallistumisesta. Laatupalkintokilpailun tämän vuoden teemana oli yrittäjyys. Ensi vuoden teema on Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen. Tämä tiedoksi niille, jotka suunnittelevat laatupalkinnon hakemista vuonna 2014. Laatupalkinnon voittamiseen tarvitaan sekä toimiva laatujärjestelmä että erinomainen toiminta teemassa.

Haluan kiittää laatupalkintotoimikuntaa, sen jäsenten taustayhteisöjä ja erityisesti toimikunnan puheenjohtajana toiminutta kuntayhtymän johtaja Matti Isokalliota arvokkaasta ja vaativasta työstä ammatillisen koulutuksen laadun parhaaksi. Tänään palkittavat koulutuksen järjestäjät ovat tehneet tavoitteellista ja tuloksellista laatutyötä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt myöntää laatupalkinnon neljälle koulutuksen järjestäjälle. Kutsun nyt laatupalkinnon voittajat tänne estradille palkittaviksi. Palkintojen jaon jälkeen laatupalkintotoimikunnan puheenjohtaja Matti Isokallio kertoo palkintojen perustelut.

Laatupalkinnon saavat:

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

Etelä-Savon ammattiopisto (jota ylläpitää Etelä-Savon Koulutus Oy)

Jyväskylän ammattiopisto (jota ylläpitää Jyväskylän koulutuskuntayhtymä)

Koulutuskeskus Sedu (jota ylläpitää Seinäjoen koulutuskuntayhtymä)

Parhaat onnitteluni palkituille! 

Ei kommentteja.

Vastaa