Työntekijät eivät ole kaupan

Ennen kuin nykyinen oikeistohallitus muodostettiin, tuolloinen hallitusohjelmaneuvotteluiden vetäjä Juha Sipilä ilmoitti, että ”Suomi on jäänyt edellisten vuosikymmenten hyvinvointiyhteiskunnan vangiksi”. Sipilä julisti tuolloin, että sen korjaamiseksi uuden hallituksen on tarkoitus käynnistää rohkeita muutoksia. ”Rohkeita” muutoksia onkin piisannut.

Oy Keskusta Ab:n toimitusjohtaja Sipilä ja varatoimitusjohtaja Berner vievät keskustapuoluetta ja yhteistä Suomen maatamme aivan uusille markkinoille. Kokoomus peesaa vesi kielellä, eikä perussuomalaisten Soini saa sanaa suustaan, kun kädet rutistavat hätääntyneenä ministerimersun kahvaa.

Ensin hallitus yhtiöitti Suomen metsät, maat ja vedet. Sitten hallitus päätti pakkoyhtiöittää terveyskeskukset ja sairaalat, vaikka edes EU ei sitä vaadi. Seuraavaksi oli vuorossa kunnalliset jätelaitokset. Vuoden vaihteen jälkeen ministeri Berner yritti siirtää miljardien kansallisomaisuuden eduskunnan budjetti- ja päätäntävallan ulottumattomiin. Suomalaiset eivät kuitenkaan olleet valmiita yhtiöittämisen kautta tällaiseen maksullisuuteen, missä jo kertaalleen veronmaksajan maksamille asfalteille olisi laitettu lisähinta ja sillä maksatettu kalliiden bemareiden autoveron poisto.

Epäselvää vielä on, aikooko hallitus yhtiöittää ammatillisen koulutuksen ja siirtää sen kunnilta pois viime vuonna tekemänsä päätöksensä mukaisesti.

Suomea viedään nyt suuntaan, mitä on vaikea perua. Yhteiskunnan pääomapiirit ja eliitti tuntuvat käyvän yhä ahneemmiksi, eikä moraalista ryhtiliikettä ole näköpiirissä. Elinkeinoelämän keskusliiton uusi puheenjohtaja, Elisan toimitusjohtaja Mattila ehti jo ehdottaa lisäkikyjä, koska suomalaisten palkat ovat vielä 10–15 prosenttia liian korkeat. Mutta 1,5 milj. palkkatulot omaavan toimitusjohtajan hyytävät vaatimukset parin sadan miljoonan osinko- ja yritysverotuoton saamiseksi tulisivat suomalaisille liian kalliiksi.

Käynnissä on muuten Suomen suurimmat yt-neuvottelut, kun 200 000 sosiaali- ja terveysalan työntekijää aiotaan siirtää, tuosta vaan, liikkeenluovutuksella uudelle työnantajalle. On käsittämätöntä, miten sosiaali- ja terveysalan työpaikat yhtiöitetään, jonka jälkeen alkaa työehtojen heikentäminen. Viime kaudella sentään kuntaliitosten yhteydessä sain neuvoteltua viiden vuoden irtisanomissuojan työntekijöille. Nyt irtisanomissuojaa on tarjolla vain sopimuskauden loppuun, jonka jälkeen alkaa työehtojen heikentäminen ja palkan alennukset. Tehtävät ja vastuut säilyvät, tietenkin. Eikä sote-uudistuksessa ole selvyyttä edes, miten kuntasektorin eläketurva säilytetään.

Hyvinvointivaltiosta on tullut tällä hallituskaudella kauppatavaraa. Kuntien valtionosuuksien säästöt ja koulutusleikkaukset ovat johtaneet siihen, että mm. Porissa valtion panos vähentyi noin 10 miljoonaa euroa viime vuonna. Hallitus antoi mielellään likaisen työn paikallispoliitikkojen käsiin. Porilainen oikeisto toteutti lomautukset ja säästöt hallitusvastuun huumassa ja SDP:n vastustuksesta huolimatta. Julkisen sektorin kiky-sopimuksen ostovoiman alennuksen lisäksi kuntatyöntekijöitä rankaistiin siis lisää lomautuksilla, joiden todelliset vaikutukset jäivät minimaalisiksi.

Tulen vastustamaan jyrkästi sekä yksityisen että julkisen sektorin työntekijöiden tuottaman hyvinvointiyhteiskunnan ideologista alasajoa. !p!pKunnioitetaan ja arvostetaan työtä, joka tehdään julkisella sektorilla, eikä leikata ja lomauteta työntekijöitä, jotka pitävät yllä hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen palveluja, olipa kyse sitten puhtaanapidosta, tekniikasta, koulutuksesta tai vaikka terveydenhuollosta. Pidetään huolta myös yksityisen sektorin työntekijöistä ja heidän toimeentulostaan. Tuomitaan Attendon kaltaisten firmojen tekemät heikennykset työntekijöiden asemaan. Hyvinvointiyhteiskunnassa työntekijöidenkään ei tule olla kaupan.

(Julkaistu 6.4 Uusi Aika -lehdessä)

Ei kommentteja.

Vastaa