Valtiovallan tervehdys Suomen Punaisen Ristin Kaakkois-Suomen piirin 80-vuotisjuhlassa, Kouvola, 5.11.2013

Arvoisat juhlavieraat

Haluan onnitella kahdeksaakymmentä vuottaan juhlivaa SPR:n Kaakkois-Suomen piiriä upeasta vapaaehtoistyöstä. Itselleni SPR:n pitkäaikaisena aktiivina on erityisen tärkeää saada olla tänään täällä kanssanne, tuomassa valtiovallan tervehdystä juhlaanne.

Te itse tiedätte ketään muita paremmin mikä valtava arvo on kaikella sillä työllä, jota Suomen punaisessa ristissä, ja muissa vapaaehtoisjärjestöissä tehdään. Vapaaehtoistyö luo valtaisasti uutta arvoa, ennen kaikkea sitä inhimillistä ja sosiaalista pääomaa, joka tekee Suomesta erään maailman parhaista maista asua, kasvattaa lapsia, elää, oppia, yrittää ja tehdä työtä.

Vuonna 2011 Helsingin yliopisto selvitti Opintotoiminnan keskusliiton toimesta vapaaehtoistyön taloudellista arvoa. Yhtenä tutkimuskohteena oli juuri SPR. Tutkimus osoitti vapaaehtoistyön määräksi vuoden aikana yli kaksi miljoonaa tuntia, ja sen taloudelliseksi arvoksi mittaustavasta riippuen peräti 28-45 miljoonaa euroa. Vapaaehtoistyön tuntikohtainen arvo oli 17,63 euroa, ja jokaista sijoitettua euroa kohti tuottoa kertyi kuusi euroa.

Nämä luvut ovat rahassa mitattua tuottoa ja siten kapea ja epätäydellinen mittari kun puhutaan vapaaehtoistyöstä. Silti ne kertovat kaikesta tehdystä työstä jotain oleellista. Tätä ei mikään pystyisi korvaamaan.

 

Hyvät kuulijat, juhlavieraat

SPR:n tunnus, pidetään huolta toisistamme, osuu mielestäni erityisen hyvin nykyiseen tehtävääni opetusministerinä. Haluan erityisesti vaalia suomalaisen koulutusjärjestelmän kruununjalokiveä, peruskoulun tasa-arvoisuutta ja jokaisen nuoren, ja aikuisenkin, suomalaisen oikeutta ja mahdollisuutta edetä opintiellään taustoihinsa katsomatta. Tässä olemme olleet maailman huippua, ja pidän äärimmäisen tärkeänä että näin on myös tulevaisuudessa.

Kuukausi sitten julkaistun Kansainvälisen aikuisten osaamista mitanneen eli niin kutsutun PIAAC 2012 -tutkimuksen mukaan suomalaisten aikuisten keskimääräinen lukutaito ja numerotaito ovat kansainvälisessä vertailussa erinomaisia. Tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisutaidossa suomalaiset ovat myös kansainvälisen vertailun kärkimaiden joukossa. PIAAC  on OECD:n organisoima kaikkien aikojen laajin aikuisten perustaitoja koskeva tutkimus, joten tulokset ovat huomattavia. On ollut helppo iloita erityisesti erityisesti nuorten suomalaisten ensiluokkaisesta osaamisesta kaikilla tutkimuksen osa-alueilla. Suomalaisten koulutusjärjestelmän laadukas työ näyttäisi siis kantavan hedelmää tämänkin tutkimuksen valossa.

Mutta PIAAC osoitti myös, että tulokset kertovat edelleen koulutuksen, ja sitä kautta osaamisen, jatkuvasta periytymisestä. Tämä näkyy siinä, että oma ja vanhempien koulutustausta on hyvin voimakkaasti yhteydessä osaamiseen – heikommasta koulutuksellisesta taustasta ponnistavat ovat epätasa-arvoisessa asemassa. Erityistä huolta aiheuttaa työttömien perustaitojen heikkous suhteessa työssä oleviin. Taidot ovat vaarassa työttömyyden edetessä heiketä entisestään, kun niitä ei harjoiteta.

Hyvät ystävät,

Suomi rakentaa tulevaisuuttaan vahvasti osaamisen varaan. Koulutuksellinen tasa-arvo muodostaa perustan suomalaiselle hyvinvoinnille.  Tällöin on tärkeää, että yhteiskuntamme kaikilla jäsenillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet paitsi hankkia tätä tärkeää pääomaa, osaamista, koulutuksen keinoin, mutta myös ylläpitää tai uusintaa sitä.

Oikeus koulutukseen on perusoikeus, jonka toteutuminen turvataan lainsäädännössä määritellyllä oikeudella maksuttomaan perusopetukseen sekä yleisellä oppivelvollisuudella.

Sivistyksellisiin oikeuksiin kuuluu myös, että julkisen vallan eli valtion ja kuntien on turvattava jokaiselle Suomessa asuvalle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti myös muuta koulutusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Hallituksen tavoite on, että koulutuksellisia eroja vähennetään ja koulutuksen periytyvyyttä ehkäistään. Aliedustettujen ryhmien koulutukseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Suomi on globalisaation myötä tullut osaksi yhä liikkuvampaa maailmaa. Sotien jälkeisen ajan maastamuuttomaasta on suhteellisen lyhyessä ajassa tullut maahanmuuttomaa. Maahanmuuttajien määrä on lähes kaksinkertaistunut Suomessa 2000-luvulla. Muihin Pohjoismaihin ja useimpiin Euroopan maihin verrattuna ulkomaalaisten määrä on Suomessa edelleen vähäinen.  Maahanmuutto tarjoaa kuitenkin osaltaan vastauksia väestön ikääntymisen luomiin haasteisiin nk. huoltosuhteessa. Jo nyt maiden välinen kilpailu osaavista ja uutta luovista työntekijöistä on lisääntynyt. Tuore Maahanmuutto 2020 –strategia tähtää maahanmuuttajien osallisuuden lisäämiseen.

Koulutuspoliittisesti tavoitteemme on, että maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset osallistuvat koulutukseen samassa määrin kuin kantaväestö. Maahanmuuttajat ovat voimavara, joilla on annettavaa monikielisenä ja monikulttuurisena osana yhteiskuntaamme.

Suomen taloutta vaivaavat julkisen talouden kestävyysongelmat sekä vaikea suhdannetilanne. Hallitus päätti elokuun lopussa korjata kestävyysvajetta nk. rakennepoliittisen uudistusohjelmansa toimin. Julkisen talouden vakauttamisessa koulutuspolitiikan keinot ovat erityisesti työurien pidentämiseen liittyvät toimet ja koulutusjärjestelmän rakenteiden ja tehokkuuden parantaminen sekä koulutuksen suuntaaminen. Päätimme rakennepoliittisessa paketissa muun muassa parantaa lasten tasa-arvoisia oppimisvalmiuksia muuttamalla esiopetus velvoittavaksi. Lisäksi tehostamme nuorisotakuun toimeenpanoa niin, että nykyistä suurempi osuus peruskoulun päättävistä nuorista suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon ja sijoittuu työhön. Nuorisotyöttömyys on Euroopan laajuinen vakava ongelma, joka ei Suomessa ole vielä niin dramaattinen kuin eteläisimmissä osissa mannertamme, mutta on erittäin tärkeää varmistaa, ettei ongelma pahene.

Arvoisa juhlaväki,

Kerroin teille muutamista ajankohtaisista hankkeista opetusministeriössä, jotka liittyvät osallisuuden ja tasa-arvon edistämiseen. Suomen Punainen Risti ja sen Kaakkois-Suomen piiri jo 80 vuoden ajan ovat tehneet vaikuttavaa ja tärkeää työtä, jotka liittyvät näihin samoihin periaatteisiin: inhimillisyyteen, tasapuolisuuteen ja toisista huolehtimiseen.  SPR tekee suunnattoman tärkeää työtä pääosin vapaaehtoisin voimin auttaakseen niitä, jotka apua eniten tarvitsevat. Toivon, että tulevat 80 vuotta piiri toimii edelleen SPRn tärkeiden tavoitteiden ylläpitäjänä alueellaan ja toiminta on aktiivista ja antoisaa.

Näillä sanoin haluan kiittää, ja välittää koko valtioneuvoston arvostuksen teille ahkerasta työstänne yhteiseksi hyväksi. Kiitos.

 

Ei kommentteja.

Vastaa