Vuosi vaihtui Porissakin perinteisessä Vuoden vaihteen juhlassa 11.1.2014

 

Muutos ei tule jos odotamme jotain

muuta ihmistä tai jotain muuta aikaa.

Me olemme niitä, joita olemme odottaneet.

Me olemme muutos, jota etsimme.

 

Barack Obama

 

Arvoisat toverit, hyvät ystävät

 

Muutos on aikamme lapsi. Janoamme muutosta, mutta pelkäämme myös sitä. haluaisin puhua teille tänään muutoksesta.

Suomi on elänyt pitkään metsästä ja metallista. Mutta kuten kaikki tiedämme, elinkeinorakenteemme on tällä hetkellä voimakkaassa murroksessa. Satakunta ja Porin seutu eivät ole jääneet vaille ikäviä uutisia eri aloja kohdanneista irtisanomisista, myös niillä aloilla, jotka ovat perinteisesti olleet vahvoja kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa.

Elämme suuren elinkeinoelämän rakenteellisen muutoksen keskellä. Muutosten vastustaminen olisi ajan ja energian haaskuuta. Historian kelloja ei voida kääntää takaisinpäin. Mutta historiasta voidaan oppia. Aikoinaan Suomi eli tervasta. Olimme kyseisen laivanrakennuksen senaikaisen huipputeknologisen tuotteen ykköstuottaja koko maailmassa. Kunnes markkinat katosivat yhdessä puurunkoisten alusten kanssa.

Tällöinkään ei kuitenkaan lamaannuttu. Vaikka yksi kivijalka sortui, uusia kasvoi tilalle. Ja näin tulee tapahtumaan tälläkin kertaa.

Tästä osaamisesta kasvavat myös Suomen uuden tulemisen oraat. Synkkien YT-uutisten lomasta pilkahtelee nimittäin mitä moninaisimpia uusia avauksia. Peliteollisuus tulouttaa satojen miljoonien veroja valtiolle. Rovion vihaiset linnut lentävät sadoissa miljoonissa älypuhelimissa ja tablettitietokoneissa Karibialta Kiinaan. Venäläiset matkailijat työllistävät tuhansia suomalaisia erilaisiin palveluammatteihin. Uusi tietoliikennekaapeli luo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia erilaisten ICT-yritysten sijoittumiselle Suomeen. Jo nyt olemme nähneet useita datakeskuksia ja satojen miljoonien arvoisia investointeja muun muassa Haminaan ja Mäntsälään – ja lisää tulee. Nokian raunioilta on noussut uusia pienyrityksiä, kovilla kasvuhaluilla. Suomessa järjestetään maailman suurimpia startup-tapahtumia, jotka keräävät investoijia ympäri maailman. Arktisen osaamisen kysyntä kasvaa rajusti. Ja niin edelleen.

Samaan aikaan kun meidän on huolehdittava siitä, että perinteiset vahvuutemme säilyvät ja –mikä tärkeintä, kehittyvät edelleen – meidän on laajennettava elinkeinorakennettamme. Ja tämä, uusien alojen ja avausten luominen, vaatii joustavaa ja monipuolista koulutusrakennetta sekä huippuosaamista, olli kyseessä ala kuin ala.

Hyvät toverit

 

Syy siihen, että luotan Suomen tulevaisuuteen tälläkin kertaa johtuu siitä, että olemme, pitkälti sosialidemokraattisin voimin, tehneet paljon oikeita valintoja erityisesti panostamalla ensiluokkaiseen koulutusjärjestelmään. Olen iloinen uudesta ministerinsalkustani, opetusministerin tehtävästä juuri siksi, että mahdollisuus vaikuttaa Suomen tulevaisuuden suuntaan on huikea. toisin kuinnusein muistetaan koulutus on paras keino toimettomuuden sijaan sopetua elinkeinoelämän rakenteellisiin muutoksin. Tulevaisuuden talous kun kasvaa ennen muuta ihmisistä. Siksi ihmisten osaaminen ja koulutuksen avulla syntyvä kyvykkyys luovat uutta kasvua ja työpaikkoja.

Koulutuksen, osaamisen ja ammattitaidon merkitys tulee tulevaisuuden työelämässä ja maailmassa aina vain kasvamaan. Tämä voidaan nähdä jo nykynuorten elämässä. Peruskoulun varaan jäävistä vain harvalle avautuu pysyvä ja vakaa paikka työmarkkinoilla. Käytännössä toisen asteen tutkinnon, ammatillisen tai ylioppilastutkinnon, suorittaminen on ennakkoehto kunnolliselle kiinnittymiselle työhön.

Ne työpaikat, joissa vaaditaan vain vähän tai ei lainkaan koulutusta, ovat merkittävin osin historiaa. Enää ei ole apumiehiä rakennuksilla, tai merille tai piikomaan menemistä. Sen sijaan korostuu työpaikkojen vaihtamisen mahdollisuus, jatkuva ammattitaidon kehittämisen vaatimus sekä uraputken sijaan urapolku.

Paras keino turvattuun tulevaisuuteen on halu oppia joka hetki lisää. Elinikäinen oppiminen on paras henkivakuutus kansakuntamme tulevaisuutta ajatellen. Mitä enemmän kukin meistä haluaa oppia ja hioa osaamistaan ajassa eläen, sitä paremmat edellytykset meillä on sekä yksittäisen kansalaisen että yhteiskunnan kokonaishyvinvointiin.

Rakennemuutoksen ollessa raju osaamisen merkitys korostuu myös aikuisväestön kohdalla. Pidän erittäin tärkeänä, että samaan aikaan kun julkisen talouden säästöpaine kohdistuu myös koulutukseen, erityisesti niiden ihmisten mahdollisuudet koulutukseen ja uuden oppimiseen turvataan, joiden uudelleentyöllistymismahdollisuudet esimerkiksä irtisanomisten sattuessa kohdalle ovat piene

Kolmen päivän koulutusoikeudesta käyty keskustelu oli tärkeä siinä mielessä, että se omalta osaltaan avasi ihmisten mieltä ajatukselle siitä, ettei oppiminen pääty koulusta poispääsyyn tai tutkinnon suorittamiseen, vaan se on jotain joka leimaa koko työuraa. Aina on tarve oppia uutta, ja oman ammattitaidon sekä uusien valmiuksien hankkiminen kuuluu jokaiselle.

Suomalaisen aikuiskoulutuksen ongelma on pitkään ollut se, että korkeista osallistumisluvuista huolimatta koulutus kasaantuu jo valmiiksi korkeasti koulutetuille. He, jotka eniten uutta osaamista ja uusia alkuja tarvitsisivat, jäävät usein koulutuksen ulkopuolelle. Seurauksena voi olla tilanne, jossa uuden ammatin löytäminen esimerkiksi teollisuudesta irtisanotulle voi olla vaikeaa.

Tämä tilanne on onnistuttava kääntämään toiseksi. Muutosta tarvitaan sekä työnantajien suunnassa, mutta usein myös työtä tekevien asenteissa ja kulttuurissa. Myönteisyys oppimista ja koulutusta kohtaan tulee saada uudelleen kasvuun; nähdä mahdollisuudet ja uusien ovien avautuminen.

Olemme oikealla tiellä, sillä muutama kuukausi sitten ekaa kertaa tehty aikuisten osaamistasoa kuvaa OECDn teettämä PIAAC tutkimus kertoi suomalaisten aikuisten korkeasta osaamistasosta. Olimme sekä lukutaidossa, laskutaidossa että ongelmaratkaisutaidossa maailman kakkosia. Voitte arvata, kuinka hienoa oli uutena opetusministerinä käydä kertomassa julkisuuteen se, mikä jäi OECDn tutkimuksessa ynnäämättä. Nimittäin, vaikka japanilaiset menestyivät luku- ja laskutaidossa meitä paremmin, he jäivät keskiverroksi ongelmanratkaisutaidoissa tietokoneella. Sen sijaan ruotsalaiset onnistuivat meitä paremmin viimeisessä osa-alueessa jäädään kuitenkin liene luku- ja kirjoitustaidossa. Poliitikkona voin siis sanoa ääneen sen, että me suomalaiset olimme osaamistasoltamme maailman parhaita.

Silti PIAAc tutkimus osoitti kaksi tärkeää pulmaa. Meillä on noin miljoona suomalaista aikuista, joiden osaamistaso on liian alhainen tietoyhteiskunnassa pärjäämiseen ja toimimiseen. Tämän vuoksi aikuiskoulutus on jatkossa entistäkin tärkeämpää. Toisaalta tutkimus osoitti, että siinä, missä kaikki nykymuodossaan peruskoulun käyneet ovat osaamistasoltaan maailman ykkösluokkaa, silti huolestuttavaa on, että 16-19-vuotiaiden kyvyt olivat laskussa heitä vanhempaan sukupolveen verrattaessa.

Hyvät toverit,

 

Unescon tietojen mukaan Maailma käyttää keskimäärin 100 dollaria vuodessa opettaakseen lapsen lukemaan ja sittemmin 8000 dollaria vuodessa opettaakseen hänet ampumaan. Siksi ei ole ihan sama, mitä arvoja me opetamme lapsillemme kouluissa ja mihin varamme käytämme.

Kansainvälisesti menestynyt peruskoulumme on tärkeä, ja Suomen menestyksen kannalta ensiarvoisen keskeinen. Tasa-arvoinen, hyviä oppimistuloksia tuottava, kaikkiin lapsiin panostava koulujärjestelmä tarjoaa sen pohjan, jolta tulevaisuuden kansalaisen on hyvä ponnistaa, kohti aikuisuutta, henkistä kasvua, ja työelämää.olemme vuosia nauttineet siitä, että peruskouluun satsaamisen on kantanut hedelmää. Opetusministeriössä käy vieraan keskimäärin jo joka työpäivä vähintään yksi karvalakkilähetystö opintomatkalla siitä, miten me sen teemme.

Reseptimme on yksinkertainen ja toimiva. Korostamme peruskoulun tasa-arvoisuuden merkitystä. Kansainväliset PISA-tutkimukset, joissa Suomi on menestynyt hyvin, kertovat tasa-arvon kannattavuudesta. Ne maat, Suomi näiden joukossa, joissa koulujen väliset erot ovat pienet, ja oppilaiden taustojen merkitys oppimistulosten kannalta suhteellisesti vähäisempi, saavuttavat muita parempia tuloksia paitsi keskiarvoltaan, myös huippujen osalta. Heikkojen tulosten vähäisyys on tärkeää myös jatko-opintojen kannalta. On selvää, että mikäli peruskoulu ei onnistuisi antamaan kaikille yhtäläisiä mahdollisuuksia ja riittäviä perustaitoja ammatin hankkimiseen, tarkoittaisi se monimutkaistuvassa maailmassa ja entistä enemmän osaamista ja joustavuutta vaativilla työmarkkinoilla automaattisesti moninkertaista syrjäytymisen riskiä.

On huolestuttavaa, että viimeisimmät Pisatutkimukset ovat tuoneet samansuuntaisia huolestuttavia viestejä kuin aikaisemmin tehty PIAAC- tutkimus, jossa Nuorimman ikäluokan osaamistaso oli jo laskussa. Nuorimpien ikäluokkien osaamistulokset ovat olleet laskussa siis sekä kansallisissa että kansainvälisissä tutkimuksissa ja erityisen nopeasti laskevat niiden nuorten tulokset, joiden vanhempien koulutustausta on matala. Usein taustalla on myös työttömyyttä ja muita sosiaalisia ongelmia.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei peruskoulu täytä kaikkia sille ladattuja lupauksia sosiaalisen nousun takaamisesta sekä turvallisen opintien varmistamisesta taustasta riippumatta. Taustan merkityksen korostuminen uudelleen, ensimmäistä kertaa sitten modernin peruskoulun perustamisen, tarkoittaa pitkällä aikavälillä sosiaalisen liikkuvuuden vähenemistä.Tähän suuntaan on saatava muutos. Epätasa-arvoiseen menenneeseen on mahdoton palata, vaikka politiikan moniarvoisella kentällä kaikuja tasokurssien, kaikkien lahjakkaimpiin oppilaiden sekä valtaan valinnaisuuden lisäämiseen on yhä kovasti.

Laajapohjaisesta hallituspohjasta huolimatta olemme tällä hallituskaudella pystyneet tekemään tasa-arvoisempaa koulutuspolitiikkaa kuin aikaisemmat hallitukset. ensinnäkin olemme kaksinkertaistaneet luokkakokojen pienentämiseen tarkoitetut varat. Käytössämme on 60milj euroa luokkakokojen pienetämiseen vaikeana taloudellisena aikana, vertailun vuksi todettakoon, että se on paljon, sillä aikaisempi hallitus käytti pulet vähemmän samaan tarkoitukseen. KOULUTUKSELLISEN tasa-arvon vahvistamiseksi olemme aloittaneet ensimmäisenä haloituksena Sumessa uudenlaisten avustusten myöntämisen koulutuksellista tasa-arvoa vahvistaviin hankkeisiin sellaisten alueiden kouluissa, joille kasaantuu huono-osaisuutta. Juuri ennen joulua jakamassani potissa Pori oli yksi suurista hyödynsaajista, mikä tulee suoraan porilaisten lasten ja nuorten koulutuksen hyväksi.

Valtionosuusuudistuksessa yhdeksi määräytymisperusteeksi lisätuelle määritellään kunnan koulutustaso, jolloin koulutuksellista resursseista ohjautuu tukea erityisesti juuri niille kunnille, joilla on alhaisempi koulutustaso ja tätä kautta suuremmat kustannukset palveluiden järjestämiseen.

Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan meidän on katsottava koko yhteiskuntapolitiikan kenttää. Koulutuspolitiikalla ei voida korjata laajempia työllisyys- ja sosiaalipolitiikan epäonnistumisia. Työttömyys, köyhyys ja osattomuus jättävät perheisiin osuessaan jälkiä lapsiin, joita on myöhemmässä vaiheessa vaikeaa ja kallista korjata. Siksi onnistuneen koulutuksellisen tasa-arvon tavoittelun tulee lähteä jo aikaisesta vaiheesta, ja perheiden tukemisesta. On osattava puuttua ongelmien syihin, seurausten korjaamisen lisäksi.

Hyvät ystävät, toverit

 

Ihmiset voidaan jakaa kahteen ryhmään:

niihin, jotka kulkevat edellä saaden jotain aikaan, ja niihin, jotka kulkevat jäljessä ja arvostelevat.

Seneca

Olen tuntenut nahoissaan montaa kertaa, että politiikan tekeminen ja erityisesti sen ymmärrettäväksi tekeminen on tässä ajassa vaikea laji. Olen joutunut sosialidemokraattina monta kertaa kysymään, miksi meitä tarvitaan tässä ajassa. Olen tullut siihen tulokseen, ettemme ole osanneet selittää ihmisille, miksi tällä hallituskaudella sos dem jälki näkyy työn tuloksissa. Ajatella sopii kauhulla, miten valtiotalouden tasapainoa olis haettu oikeistohallituksen jättämän 9mrd alijäämännkattamiseksi, jos sama porvarimeno olis jatkunut.

Olemme tehneet virheitä, hallitus on tehnyt virheitä. Hallitustyössä on ollut hyvät, paremmat, mutta myös heikommat hetkensä. Silti uskallan ja haluan puolustaa sosialidemokraattien osallistumista hallitukseen sekä painottaa niitä saavutuksia, joita olemme saaneet työssämme aikaan.

Ensinnäkin olemme puuttuneet Suomessa vallitsevaan köyhyyteen sekä isoihin  tuloeroihin. SDP:n aloitteesta perusturvaa on parannettu yli sadalla kahdellakymmennällä eurolla kuukaudessa, mikä olimmyös vaalitavoitteemme. Tuloerot ovat kääntyneet laskuun – ensimmäistä kertaa vuosiin, sillä olemme onnistuneet jokaisessa valtion talousarviossa ja kehysratkaisuissa kaventamaan vähintään hienoisesti tulo- ja varallisuuseroja. Olemme tasanneet tuloeroja myös uudistamalla verotusta. Pääomatulojen verotusta on, vaalilupaustemme mukaisesti, kiristetty. Samaan aikaan erityisesti pienituloisimpia koskettavia kunnallisveron vähennyksiä on lisätty. Näin pienituloisempien palkansaajien ostovoimaa on valtion toimesta parannettu.

Hallituskaudellamme on tehty kaksi merkittävää, koko Suomea koskettavaa kokoavaa työmarkkinaratkaisua. Nämä toimet ovat vakauttaneet Suomen taloutta, taanneet maltillisen ansioiden kasvun palkansaajille samaan aikaan kun ne ovat parantaneet kilpailukykyämme. Yhteisöveron tuntuva alennus on tehty, jotta investoinnit Suomeen saataisiin kasvuun. Uudet investoinnit ovat välttämättömiä tilanteessa, jossa elinkeinorakenteemme on nopeassa murroksessa.

Nuorisotakuu ja vanhuspalvelulaki ovat astuneet voimaan. Molempien toimeenpanoon panostetaan. Työmarkkinatuen uudistukset sekä rakennepoliittisten toimien yhteydessä sovitut uudistukset jotka helpottavat työttömyysturvan ja piente, laskien kynnystä työllistyä, ovat myös esimerkkejä siitä miten vaalilupaustamme työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta toteutetaan käytännössä.

Tässä vain muutamia esimerkkejä niistä uudistuksista, jotka on tehty nimenomaan sosialidemokraattien poliittisen työn tuloksena.

Kaikki edellä mainittu, ja moni muu sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa Suomea rakentava uudistus on tehty aikana, jolloin julkista taloutta on talouskriisin ja huoltosuhteen tulevan heikentymisen vuoksi jouduttu sopeuttamaan useilla miljardeilla euroilla. Muualla Euroopassa kriisiä on hoidettu, usein epäonnistuneesti, rajuilla leikkaustoimilla jotka ovat johtaneet paikoin työttömyyden rajuun nousuun sekä kotimaisen kysynnän romahtamiseen.

Suomessa ei ole ollut tarvetta palkkojen jäädytyksiin, suurituloisimmat osallistuvat entistä suuremmalla osuudella yhteiskunnan tehtävien rahoittamiseen, eläkkeisiin ei ole kohdistettu leikkauksia ja nuorisotakuun malli on kelvannut esimerkiksi Euroopalle, jossa komissio esittää kaikille jäsenmaille mallia, jonka eräänä tärkeimpänä esikuvana on Suomen SDP:n ajama nuorisotakuu.

Olen joskus lohduttanut itseäni sillä, ettei mitään niin huonoa etteikö joku kiittäisi. Ei mitään niin hyvää, etteikö joku moittisi. Siinä rakenteellista muutoksesta on tullut aikamme ruma sana. Monet maakunnat ovat saaneet siipeensä. Satakuntaankin on kohdistunut monenlaisia vitsauksia, mutta uskallan kuitenkin väittää, että olemme välttäneet enemmän kolhuja kuin tedämmekään. Hyviä uutisia satakuntalaiset ovat saaneet monissa asioissa, jotka ovat koskeneet isoja rakenteellisia uudistuksia. Vaalipiiriuudistuksessa Satakunnan vaalipiiri säilyi, Kumpaakaan Varuskuntaamme ei suljettu, pääsimme valtion suurten kaupunkiseutujen ja sitä koskevien toimenpiteiden ulottuville joukkoon ison väännön, ammattikorkeakoulumme säilyi ja sai uusia koulutuspoliittisia ulottuvuuksia meriklusterin, verkkoinsinöörien koulutusohjelman sekä Kankaanpään kuvataideohjelman säilymisen ja laajentumisen muodossa. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja ei lopetettu  niin paljon, kun alkuperäiset säästöt olivat antaneet ymmärtää. Monenlaisia tukia ja lisämäärärahoja on tullut hallituskauden mittaan.

Hyvät kuulijat

 

Ensiksi se tehdään naurunalaiseksi.

Toiseksi sitä vastustetaan raivokkaasti.

Kolmanneksi se hyväksytään itsestään selvänä.

Arthur Schopenhauer

 

Nämä viisaat filosofin lauseet kertovat ja kuvaavat hyvin politiikan tekemisen arkea. Annan kaksi esimerkkkiä.

 

Oppivelvollisuuden pidentäminen on SDP:n pitkäaikainen tavoite, jonka toteuttamisesta on nyt saavutettu poliittinen sopu. Helpolla se ei tullut, sillä olen joutunut taistelemaan sen puolesta, että meillä einjatkossakin olisi noin 100000 nuorta alle 30-vuotiasta pelkän perusopetuksen varassa. Toisen asteen koulutus on paras tae sille, että nuorille riittää työpaikkoja ja urapolku, jota edetä. Oppivelvollisuudesta pidentämistä vastattiin raivokkaasti, mutta lopulta työurien pidentämiseksi tarvittavat muutokset päätettiin kuitenkin viedä läpi. Pidän sitä suurena sosialimokraattisena koulutuspoliittisena saavutuksena, josta voimme olla ylpeitä.

Toiseksi monet teot ovat helppo jättää tekemättä syystä jos toisestakin. Rakenteellisten uudistusten tie on haluttu valita juuri siksi, ettei mielikuvituksettoman ja tuhoisan leikkauspolitiikan tielle tarvitse lähteä. Siksi hallitus on käynnistänyt kunta- ja soteuudistuksen. Siksi haluan antaa täyden tuen kollegalleni peruspalveluministeri Susanna Huoviselle. Hän on tehnyt hyvää työtä sote-uudistuksen eteenpäinviemiseksi.

Jos nämä suuret uudistukset olisivat helppoja, ne olisi jo tehty. Nyt niitä yritetään, ja niissä ei ole varaa epäonnistua.

Epäonnistumista toki toivotaan monissa paikoissa. Sitä toivotaan luonnollisesti oppositiossa, mutta tuntuu erikoiselta, että sitä haluttaisiin muös hallituksessa. Merkittävät kokoomuslaiset voimat ovat vaatineet hankkeen asettamista telakalle odottamaan aikaa parempaa.

Ihmettelen, miksi Kokoomus haluaa estää uudistusten toteuttamisen, vaikka asioista on sovittu yhteisesti?

Tällaiset kannanotot alleviivaavat  juuri SDP:n merkitystä tässä hallituksessa. Sosialidemokraatit ovat se poliittinen voima, joka toimii julkisten palveluiden puolesta laajamittaista yksityistä vastaan ja joka haluaa uudistaa rakenteita siten, että ne antavat kunnille entistä paremmat valmiudet selvitä perustehtävistään itse.

Hyvät kuulijat

 

Eli tässäkin yhteydessä, hyvät toverit, uskallan väittää että SDP on oikeassa paikassa, ja tekee oikeita asioita. Tämä ei ole aina helppoa, ja on tunnustettava sekin, että voimamme on ajoittain rajallinen. Tämä johtuu siitä, ettei vaalikannatuksemme ole ollut tyydyttävällä tasolla.

Populismilla ja yhteisestä työstä kieltäytymisellä voi olla hetkensä ja mahdollisuutensa. Tämän varaan laskevat perussuomalaiset, joille tarjottiin hallitusvastuuta mutta josta he kieltäytyivät. Tällä hetkellä, gallupien valossa, populistinen strategia näyttää kannattavan, mutta ihmiset eivät ole tyhmiä.

Uskon, että SDP on jo osoittanut arvonsa hallitustyössä, ja tulee osoittamaan sen myös hallituskauden viimeisenä täytenä vuotena.

Aloitin Barack Obaman sanoilla, joihin haluan myös puheeni päättää:

Muutos ei tule jos odotamme jotain

muuta ihmistä tai jotain muuta aikaa.

Me olemme niitä, joita olemme odottaneet.

Me olemme muutos, jota etsimme.

Loppuviikon poliittisia tapahtumia miettien on hyvä muistuttaa, että ”Muutos ei tule jos odotamme jotain muuta ihmistä tai jotain muuta aikaa.” En usko, että muutos tulisi parempia aikoja tai ihmisiä odotellessa. Siksi en ole käytettävissä puheenjohtajakisaan, jota jo loppuviikosta viriteltiin. Tuen istuvaa puheenjohtajaa Urpilaista, joka on ilmoittanut haluavansa jatkaa vaikeassa ja haastavassa tehtävässä. Ainoa muutos, jonka tekemistä tarvitaan, on muutos, jonka me voimme tehdä yhdessä. Siihen on aikaisemmatkin sosiaalidemokraattiset sukupolvet pystyneet, kyllä mekin pystymme. ”Me olemme muutos, jota etsimme”.

Ei kommentteja.

Vastaa