Opettaja-lehden kolumni: Koulutuksella ja sivistyksellä luodaan parempaa tulevaisuutta

Ajankohtaista,Yleinen

 

Vaalit ovat takana ja edessä on uuden hallituksen perustaminen. Kirjoittaessani tätä kolumnia ei vielä ole selvillä, mitkä puolueet hallitusneuvotteluihin osallistuvat. Opetusministeriön näkökulmasta katsottuna mennyt hallituskausi on ollut työntäyteinen, haasteellinen eikä viime hetken yllättäviltäkään käänteiltä ole säästytty.

Koulutuksella on osoitettu olevan voimakas merkitys yksilön tulotasoon, terveyteen, hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja tätä kautta kansantalouksiin. Koulutuksen merkitys on meille korostetun suuri, sillä juuri osaaminen on Suomen tärkein pääoma globaalissa toimintaympäristössä.

Tällä hallituskaudella on tehty useita toimenpiteitä suomalaisen perusopetuksen kehittämiseksi. Varhaiskasvatusta on uudistettu. Varhaiskasvatuslain ensimmäistä vaihetta koskeva hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta on hyväksytty eduskunnassa.

Valtion erityisavustusten sekä suoraan oppiaineisiin kohdistettujen kehittämistoimien lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt kaksi laajaa kehittämishanketta: Tulevaisuuden peruskoulu – uuteen nousuun sekä Educloud Alliance. Tulevaisuuden peruskoulu –hankkeessa tuotettiin parhaaseen asiantuntemukseen perustuva kuvaus perusopetuksen nykytilasta, siihen liittyvistä ilmiöistä, oppimistulosten heikkenemisen syistä sekä ennen kaikkea perusopetuksen kehittämistarpeista. Tavoitteena on päivittää erilaisin toimenpitein tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen pohjautuvaa perusopetusta yhtä aikaan, kun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet otetaan käyttöön syksyllä 2016. Educloud Alliance –hankkeen ratkaisujen myötä digitaalisia oppimisen työvälineitä on helpompi tuottaa, hankkia ja ottaa käyttöön. Työvälineet voivat olla esimerkiksi materiaaleja, pelejä, sovelluksia tai palveluita. Tavoitteena on, että uusien opetussuunnitelmien painottaessa entistä enemmän tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja ymmärtämistä, koulutyön vaatimat välineet olisivat entistä helpommin oppilaiden, opiskelijoiden ja opettajien käytössä.

Maamme vaikeasta taloustilanteesta huolimatta olemme osoittaneet erillisiä avustuksia esi- ja perusopetukseen. Koulutuksellista tasa-arvoa on edistetty. OKM on myöntänyt valtionavustuksia opetuksen järjestäjille koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen. Valtionavustus on ollut käytettävissä haasteellisemmassa asemassa olevien koulujen toiminnan ja laadun tukemiseen. Vuosina 2012 -2014 yhteensä 72,3 miljoonaa euroa. Peruskoulujen ryhmäkokojen pienentämistä on myös tuettu valtionavustuksin. Vuosina 2011-2015 aikana myönnetty yhteensä 245 miljoonaa euroa.

Eritysopetuksen laadun kehittämistä ja siihen liittyvää koulunkäyntiavustajien palkkaamista on edistetty valtionavustuksin. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 10 miljoonaa euroa valtionavustusta koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja vaativaan erityisopetukseen liittyvään opettajien ja koulunkäyntiavustajien koulutukseen.

Esi- ja perusopetuksen kehittämiseen myönnettiin noin 17 miljoonaa euroa valtion erityisavustusta, jolla vastataan tulevaisuuden vaatimuksiin ja oppimismotivaation vahvistamiseen. Avustusta voitiin myöntää toimiin jotka edistävät opetuksen järjestäjien pedagogista ICT:n käyttöä, tulevaisuuden esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin pedagogiseen kehittämiseen, joka panostaa oppimaan oppimiseen ja koulupudokkuuden ehkäisemiseen ja koulutuksen toimiin, jotka edesauttavat oppilaiden ja huoltajien osallisuutta.

Sekä oppilaiden että opettajien turvallinen työympäristö on noussut yhteiskunnassamme monellakin tapaa haasteeksi. Pelkästään oppilaitosten ja päiväkotien sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin haettiin v. 2014 avustuksia 155 hankkeeseen, joiden kustannusarviot olivat yhteensä 503 milj. euroa. Avustuksia myönnettiin 35 milj. euroa.  Todellinen tarve on huomattavasti tätä korkeampi.

Koulukiusaamisen lisääntyminen ja sen erilaisten ilmenemismuotojen siirtyminen somen maailmaan tuo mukanaan uusia haasteita oppilaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Koulukiusaaminen on asia, johon on puututtava aina ja heti sen kitkemiseksi pois. Lähtökohta lainsäädännössä on se, että oppilaalla on oikeus terveelliseen ja turvalliseen oppimisympäristöön. Kiusaamisen suhteen tavoitteena on nollatoleranssi. Koulun on järjestettävä viime vuoden elokuussa voimaan tulleen oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan oppilaalle mahdollisuus päästä keskustelemaan psykologin tai kuraattorin kanssa seitsemän päivän sisällä siitä, kun oppilas itse tai opettajan avustamana palvelua haluaa.

Luopuessani nyt opetus- ja viestintäministerin tehtävästä haluan toivottaa kaikille opettajille voimia vaativassa työssään sekä kiittää niistä lukuisista päiväkoti- ja kouluvierailuista, joiden aikana olen saanut tavata innovatiivisia ja luovia opetuskentän ihmisiä, joiden kirkkaana johtotähtenä kaikessa toiminnassaan on ollut suomalaisten lasten ja nuorten opettaminen ja kasvattaminen.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru