Euran työväentalo Onnelan 100-vuotisjuhla

Puheita

Arvoisa juhlaväki!

Mikään ei lämmitä mieltäni niin kuin se, että pääsen puhumaan omaan kotimaakuntaani ja varsinkin, kun saan olla mukana juhlistamassa 100 vuotta täyttävän työväentalon juhlatilaisuutta.

Työväentalo oli entisaikojen televisio ja media. Kun työväentaloja alkoi syntyä runsas sata vuota sitten, ne olivat uutistoimistoja, viihdekeskuksia, täydennyskoulutuspaikkoja ja interaktiivisia toimintamalleja. Vierailevat puhujat vastasivat pitkälle myös ulkomaailman ja ulkomaiden uutisten tuomisesta. Taisipa moni toveri löytää myös elämänkumppaninsa työväentalojen iltamista. Nyt niin kovasti puhuttu ja kaivattu yhteisöllisyys toteutui hienolla tavalla työväenliikkeen toimintatavoissa.

Nyt kun suomalaiset viettävät keskimäärin kolme tuntia päivässä television ääressä, jää joskus miettimään, että onko kaikki tekninen kehitys aina olut ihmiskunnan parhaaksi. Meidän on kuitenkin hyväksyttävä se, että kehitys ei voi pysähtyä ja on vain aina löydettävä uudet tavat, miten sopeutua ja toimia uudessa ympäristössä. Samaan aikaan kun ihmisten elämä näyttäisi entistä enemmän privatisoituvan, ihmiset ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa keskenään lähes koko ajan esim. sosiaalisen median kautta.

Omat talot olivat myös vallan symboleja siinä kuin kunnantalot ja kirkotkin. Työväentalot muistuttivat olemassaolollaan siitä, että myös työväki oli noussut vallankäyttäjäksi ja osallistui demokraattisen yhteiskunnan kehittämiseen.

Työväentalojen rakentaminen on liittynyt tiiviisti työväenliikkeen syntyyn, niin täällä Eurassakin. Paikallinen työväenyhdistys perustettiin vuonna 1895, Välittömästi perustamisen jälkeen alettiin pohtia, mistä saataisiin yhdistykselle kokoontumistilat.

Euran työväenyhdistyksen onnistui ennen suurlakkoa hankkimaan itselleen Kustaa Kunnas-Krouvilta Kaupin talon ja sille annettiin palstatilan erottamisen yhteydessä uusi nimi, Onnela. Nimi kuvasti kai aika hyvin sen ajan työväenliikkeen unelmaa paremmasta maailmasta. Ajatus siitä, että työväenliikkeen avulla pystymme rakentamaan tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen maailman kantaa meitä edelleen ja antaa innoitusta toimintaamme.

Varoja talon rakentamiseen kerättiin arpajaisilla, iltamilla ja talkoilla. Vaikka Kaupin maalaistaloa oli muutama vuosi aikaisemmin kunnostettu paremmin yhdistystoimintaan sopivaksi, työväenyhdistys ei ollut tiloihin tyytyväinen. Kun varoja oli kertynyt., Kaupin talo purettiin vuonna 1911 ja tilalle ryhdyttiin rakentamaan työväentaloa. talo vihittiin käyttöön 1912 heinäkuussa. Saavutuksista oltiin ylpeitä. Talo oli komea: pihan puolelle pääoven kohdalle oli rakennettu torni ja juhlasali oli14 metriäpitkä ja9 metriäleveä.

Kansalaissodan jälkeen voittajat ottivat haltuunsa työväenliikkeen omaisuuden. Euran työväentaloa käytettiin vankilana ja myöhemmin kesällä se julistettiin myymis- ja hukkaamiskieltoon. Kun talo oli vapautunut myymis- ja hukkaamiskiellosta, työväenyhdistys myi kiinteistönsä Euran Osuuskaupalle siinä pelossa, että saattaisi kuitenkin menettää sen. Myöhemmin yhdistys osti talonsa takaisin osuuskaupalta.

Vuonna 1930 taloon tehtiin suuri remontti. Siitä tuli ulkomuodoltaan melkein kuin toinen talo. Siihen rakennettiin toinen kerros ja samalla talosta katosi työväentaloille tunnusomainen torni. Lisätilat mahdollistivat sen, että taloon saatiin yläkertaan kokoustiloja, vahtimestarin asunto sekä alakertaan avarampi ravintolatila. Näin työväentalo muutti muotoaan yhteiskunnan kehityksen tuomien vaatimusten mukaisesti.

Suomessa vahvistui 1930 –luvulla äärioikeistolainen liikehdintä ja työväenliike ja sen talot saivat tuta sen. Eurassa tämä koettiin lokakuun 11 päivän vastaisena yönä 1931. Juhlasalin ikkunaruutuihin oli tervalla töhritty sanat ”ryssät juhlii” ja nurkkalautoihin oli piirretty sirppi ja vasara. Myös tässä on nähtävissä jotain tutunomaista jatkumoa itsenäisen Suomen historiassa.

Taloudellisten vaikeuksien koittaessa, ”syyllisiä” aletaan hakea työntekijöiden, työväenliikkeen ja ammattiyhdistysliikkeen sopimista asioista. Oikeiston ja pääoman omistajien piiristä kaivetaan esiin kuten tässä nykyisessäkin tilanteessa talouden tervehdyttämiskeinoina puheet työsuhdeturvan heikentämisestä, työehtosopimusten yleissitovuuden purkamisesta sekä palkkojen ja sosiaaliturvan leikkaamisesta. Samaan pakettiin kääritään sitten vielä yritysten verohelpotukset ja erilaiset tukien lisäämiset. Työväenliike kantaa aidosti huolta koko maan taloudellisesta tilanteesta, mutta haluamme, että korjaavat toimenpiteet tehdään niin, ettei työväestölle jää pelkkä kapitalismin virheiden maksajan rooli.

Työväentaloa on remontoitu 1930 –luvun jälkeen usean otteeseen vuosien saatossa. Huomion arvoista ja lämpimän kiitoksen ansaitsevat paikalliset demarit, jotka  ovat osallistuneet aktiivisesti korjauksiin tarvittavien varojen hankkimiseen erilaisilla keräyksillä ja talkoilla. Tässä on haastetta myös tuleville sukupolville. Talo tuntuu enemmän omalta silloin, kun sen rakentamiseen ja ylläpitämiseen on myös itse osallistunut.

Järjestöllisesti iso muutos tapahtui vuonna 1991, jolloin Kauttuan, Länsi-Euran ja Hinnerjoen yhdistykset lopettivat toimintansa ja liittyivät Euran yhdistykseen. Samalla Euran työväenyhdistyksen nimeksi muutettiin Euran Sosialidemokraatit ry.

Mikä on sitten työväentalojen ja järjestötoiminnan tulevaisuus Suomessa. Uskallan väittää, että niin kauan kuin meillä on työväen puolue, niin kauan meillä on myös työväentalot. Eikä näköpiirissä ole sellaista maailmaa, ettei työväenliikettä tarvittaisi. Järjestötoiminnan muodot kehittyvät varmasti ajan myötä ja siirrymme enenevässä määrin sähköiseen tiedonvälitykseen ja vuorovaikutukseen. Se ei kuitenkaan poista tarvetta yhteisiltä kokoontumisilta ja hengen nostattamiselta, vaan niitä tarvitaan jatkossakin.

Hyvät ystävät!

Kunnallisvaalit ovat tulossa ja ne ovat seuraava suuri koitos, jossa mitataan meidän ajatustemme kannatus. Kunnallisvaaleissa ratkaisee se, miten hyvin olemme onnistuneet asioiden hoitamisessa omassa kunnassamme. Vaikka jotkut yrittävät tehdä kunnallisvaaleista Kreikka –vaaleja tai kuntarakennevaaleja, kuntalaisia askarruttavat enemmän arkipäivän kysymykset ja selviytyminen. Ihminen peilaa tilannetta siihen, onko hän tyytyväinen niihin palveluihin, joita hän odottaa saavansa yhteiskunnalta.

Pääseekö lapsi päivähoitoon kohtuullisen lähelle asuin- tai työpaikkaa, onko lapsilla ja nuorilla tasokas opetus ja turvallinen kouluympäristö, pääseekö terveyskeskukseen jos sairastuu ja miten ikääntyvän väestön asuminen ja palvelu järjestetään. Nämä ovat elämän suuria kysymyksiä.

Ei ole myöskään yhdentekevää, kuka nämä palvelut järjestää. Suomalaiset ovat oppineet luottamaan siihen, että palvelujen järjestäminen eikä pelkästään maksaminen on kunnan tehtävä. Kunnallisiin palveluihin luotetaan ja yksityisiä palveluja vierastetaan. Kaikille kuuluvien palvelujen järjestämiseen istuukin varsin huonosti yksityinen voiton tavoittelu.  Tällä en tarkoita sitä, etteikö myös julkisia palveluja pitäisi koko ajan trimmata parempaan kuntoon ja parantaa palvelun laatua. Samoin yksityisiä palveluja tarvitaan täydentämään julkisia palveluja.

On muistettava, että jos kunta purkaa oman palveluorganisaationsa ja ottaa pelkästään rahoitusvastuun, kunta ei todennäköisesti enää pysty palaamaan takaisin palveluntuottajaksi. Ja kun yksi yksityinen toimija pääsee kunnassa monopoliasemaan, se todennäköisesti myös käyttäytyy monopolin tavoin.

Sosialidemokraattien kärkiasioita näissä kunnallisvaaleissa on myös vakava huoli meidän nuorisosta. Me haluamme tekoja eikä pelkkää puhetta. Sosialidemokraatit haluavat, että jokainen kunta laatii konkreettisen suunnitelman siitä, miten koulutus- tai työpaikkaa vailla olevat nuoret saadaan mukaan työelämään ja opiskelemaan.

Nuorisotakuu oli yksi SDP:n eduskuntavaaleissa antamasta kolmesta vaalisitoumuksesta. Nyt se on lunastettu maan hallituksessa. Nuorten yhteiskuntatakuu on viimein Suomen hallituksen yhteinen kärkihanke. Takuu astuu voimaan vuonna 2013 ja asiaa esitellään parhaillaan 15 paikkakunnan ministerikiertueella.

Nuorten syrjäytyminen on ennen kaikkea inhimillinen ongelma. Meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa siihen, että osa ihmisistä joutuu syrjäytymiskierteeseen jo nuorella iällä. Luvut ovat kuitenkin karmeat. Meillä on 110 000 perusasteen koulutuksen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. Meillä on 55 000 alle 30-vuotiasta työttöminä. Ja syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle ovat vuositasolla 300 miljoonaa euroa.

Nuorisotakuu tarkoittaa sitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorella ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tain kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Lisäksi jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavalla.

Se, että kannamme huolta nuorisostamme, osoittaa, että olemme tulevaisuudesta vastuun kantava ja puolue, joka haluaa kantaa vastuun koko nuorisomme hyvinvoinnista. Tasa-arvoaatettamme puolestaan kuvastaa hyvin se, että me haluamme yhteiskunnan kautta auttaa alkutaipaleelle nekin nuoret, jotka eivät syystä tai toisesta ole siinä onnistuneet omin voimin.

Hyvät toverit!

Sosialidemokraatit ovat Suomessa aina olleet yhteiskuntaa koossa pitävä ja sitä eteenpäin vievä voima. Meitä tarvitaan entistä enemmän. Vahvana kansainvälisenä liikkeenä me pystymme vastaamaan myös globalisaation haasteisiin. Sen pitää olla meille niin Euroopassa kuin koko maailmassakin mahdollisuus eikä uhka.

Haluan onnitella lämpimästi onnitella Euran sosialidemokraatteja teidän talonne täyttäessä 100 vuotta. Toivotan teille menestystä tulevissa koitoksissa. Olkoon talonne jatkossakin näkyvä maamerkki sille, että työväenliike toimii ja vaikuttaa asioihin niin paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti kuin maailman laajuisestikin.