”Miten digimaailmassa menestytään” – puhe OKM:ön seminaarissa Tieteiden talolla Helsingissä 4.9.2013

Puheita

Arvoisat seminaarin osallistujat, hyvät ystävät,

Jos seminaarissa haluttaisiin yksinkertainen vastaus puheenvuoroni otsikon kysymykseen, esityksestäni tulisi lyhyt: digitaalimaailmassa pärjätään toteuttamalla Suomen koeteltua menestysstrategiaa, panostusta osaamiseen ja inhimilliseen pääomaan sekä huolehtimalla ensiluokkaisesta infrastruktuurista.

Kansainvälisessä työnjaossa Suomi on erikoistunut, ja erikoistuu yhä enemmän toimintoihin ja työtehtäviin, joissa tarvitaan hyvää koulutusta, osaamista ja luovuutta. Aiempaa merkittävämpi osuus kansainvälisten arvoketjujen ja -verkostojen lisäarvosta ja taloudellisesta kasvusta syntyy aineettomasta pääomasta, ihmisten korvien välistä. Keskeisiä lisäarvon lähteitä ovat tutkimus- ja kehitystyö, suunnittelu, muotoilu, brändit ja erilaiset palvelut. Kaikki maat kilpailevat näistä arvoketjujen korkean jalostusarvon osista. Taloustieteilijät pohtivat, kenelle arvoketju hymyilee. Mihin menevät korkean lisäarvon työpaikat ja tulot?

Koulutus, tutkimus, design, muotoilu, tekijänoikeudet, luova talous – näyttää siltä, että tämä kysymys on asetettu suoraan meille.  On haasteellista ja palkitsevaa työskennellä hallinnonalalla, jossa päivittäin luodaan edellytyksiä Suomen menestykselle digitaalitaloudessa, ja jossa uuden teknologian kohtaavat ne elementit jotka antavat työkaluille hengen ja merkityksen, eli sivistys, humanismi, tiedot ja taidot.

Hyvät ystävät

Seminaarin aihe on minulle mieluinen. Pääsen jatkamaan aiemmassa ministerintehtävässä aloittamaani työtä digitaalisen palvelukulttuurin vahvistamisen puolesta. Uskon vakaasti siihen, että digitalisaatio luo Suomeen paitsi kasvua ja työllisyyttä, myös vahvistaa kansalaisyhteiskuntaamme ja avaa väyliä lisääntyvään hyvinvointiin.

Sähköinen hallinto on jo nyt tehostanut julkisia palveluita, parantanut niiden laatua ja avannut kansalaisille uusia osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Esimerkkejä on monta, mutta eräänä osuvimpana Verohallinto. Kuka vielä muistaa illat ja unettomat yöt veroilmoituksen kimpussa? Innostavaa on myös se, että viestintäteknologian kehittyminen, tiedon kasvu, avoimuus ja uudet innovaatiot mahdollistavat demokratian syventämisen ja elämän kulttuurisen rikastamisen. Pidän myös ensiarvoisen tärkeänä, että tekniikan hyödyntämisessä ja palveluiden kehittämisessä huolehditaan tasa-arvosta ja kansalaisten yhdenvertaisuudesta.

Optimismini saattaa tuntua perusteettomalta, kun ajattelee kansainvälisessä työnjaossa, taloudessa ja teknologiassa meneillään olevia muutoksia. Murros koskee erityisesti Suomea, jossa tieto- ja viestintätekniikan osuus kansantaloudesta on maailman suurimpia. Nokian murros on ravistellut kansantalouttamme eikä tulevaisuuden suunta ole selvä. Siksi meidän on kyettävä samanaikaisesti ratkaisemaan paitsi akuutti kriisi, myös luomaan edellytykset sille, että Suomi nousee takaisin digitaalitekniikan hyödyntämisen kärkimaaksi. Nokia-klusterista vapautuva osaaminen on saatava käyttöön ja uudistavaksi voimaksi yhteiskunnan ja talouden eri sektoreilla. Julkisen ja yksityisen sektorin laajaan yhteistyöhön perustuva uudistustyö onkin jo hyvässä vauhdissa Pekka Ala-Pietilän johdolla valmistellun ICT 2015 -raportin pohjalta. Siinä on lähivuosien suuntaviivat teknologiaan edistämiseen, osaamiseen ja infrastruktuuriin sekä toimintamallien uudistamiseen. Sekin on kuitenkin vasta alkua.

Korkeakoulu- ja tiedesektori ovat avainasemassa ICT-ala osaamisen ja innovaatioiden kehittämisessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut hankeryhmän, jonka tehtävänä on ICT 2015 -raportin ehdottamien toimien koordinointi OKM:n hallinnonalalla. Ryhmän tehtäviin kuuluu myös ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden tunnistaminen, esimerkkinä verkossa avoimet massakurssit eli MOOCit. Tätä identifiointia tämän päivän alustukset ja keskustelut palvelevat.

Hyvät kuulijat,

Suomen kuva tietoyhteiskuntana on kaksijakoinen. Etäämmältä katsoen näyttää hyvältä. Meillä on kiistattomia vahvuuksia. Maailman talousfoorumin (WEF) ja INSEAD-yliopiston  viime keväänä julkaiseman raportin mukaan Suomella on maailman parhaat valmiudet ja kyvyt tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Tulos oli tavallaan odotettu. Global Information Technology 2013 ‐raportti nostaa esille Suomen yritysystävällisen ilmapiirin ja menestyksekkään koulutusjärjestelmän.

Suomi menestyy edelleen erinomaisesti maiden välisessä vertailussa aina silloin, kun mittaus koskee koulutustasoa, innovaatiopanostuksia, oikeusvalti­on periaatteiden toteutumista, infrastruktuurin tasoa ja liike-elämän ja julkishallinnon kehittyneisyyttä. Tulevaisuuden uskoa luovat rakenteellisen kilpailukyvyn mittarit ovat siis vähintään kohtuullisessa kunnossa. Huolenaiheemme on, että emme saa riittävästi irti vahvuuksistamme. Lyhyen aikavälin kilpailukyvyn heikkeneminen, liian korkealle jumittunut työttömyys sekä yhteiskunnan yleinen eriarvoistuminen vähentävät kykyämme hyödyntää digitaalitalouden mahdollisuuksia. Erityisesti työt­tömyys ja vähäosaisuus tulevat Suomelle erityisen kalliiksi, sillä ne jättävät meissä jokaisessa asuvaa lahjakkuuspotentiaalia hyödyntämättä.

Hyvät kuulijat,

OECD:n Pisa-tutkimus, Euroopan unionin puitteissa tehdyt vertailut ja kotimaiset tutkimukset osoittavat, että emme ole kärkimaita hyödynnettäessä ICT:tä opetuksen ja oppimisen tukena. Tutkimuksissa suomalaiskotien tietoteknologiavarustus osoittautuu erinomaiseksi ja nuoret ahkeriksi vapaa-ajan tietoteknologian käyttäjiksi. Mutta siinä missä kotien teknologiavarustus on OECD-maiden kärkeä, koulut ovat varustukseltaan vain vertailun keskitasoa, ja mikä pahinta, olemassa olevia teknologisia välineitä ei hyödynnetä riittävästi itse koulutyössä.

Suomalaisnuorten digiarki painottuu koteihin ja viihteelliseen käyttöön. Oppiminen on hajautunut moniin epämuodollisiin sosiaalisiin yhteisöihin, kiinnostusryhmiin ja verkostoihin. Tieto- ja viestintätekniikka yleensä ja sosiaalinen media tarjoavat hyviä mahdollisuuksia tällaisten hajautuneiden ja verkostoituneiden oppimisprosessien jäljittämiselle ja mallintamiselle. Sen vuoksi pidän tärkeänä, että koulu kykenee tunnistamaan ja edelleen kehittämään nuorten vapaa-ajallaan hankkimaa osaamista. Perinteisesti viihteeksi mielletty teknologian käyttö, kuten pelaaminen, kehittää työelämässä arvokasta osaamista. Kovassa nousussa oleva peliala antaa tästä selviä viitteitä.

Uusien pedagogisten toimintamallien ja -muotojen omaksuminen vaatii vielä työtä. Sen vuoksi vahvistamme Opetushallituksen asemaa tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön ja digitaalisten oppimisympäristöjen kansallisena osaamis- ja kehittämiskeskuksena. Tähän budjetissa osoitetaan myös voimavaroja. Opetushallitus on jo perustanut digitaalisen oppimisen neuvottelukunnan.

Jo pari vuotta sitten saimme aikaan eräänlaisen kansallisen tiekartan siitä, miten koulumme tehostavat ICT-opetuskäyttöä. Suunnitelmissa korostuu opettajien osaaminen ja sitouttaminen uuden tekniikan käyttöön. Tämä on mielestäni digitalisoitumisen keskeisiä tehtäviä. On selvää, että lapsemme ja nuoremme eivät hyödynnä koulussa tieto- ja viestintätekniikkaa, jos opettajat eivät anna siihen tilaisuutta eikä heillä ei ole siihen taitoa tai riittäviä mahdollisuuksia. Tämä tulee ottaa huomion opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa sekä myös uusien sovellusten ja materiaalien kehittämisessä, joissa on otettava erääksi lähtökohdaksi ja kohderyhmäksi myös koulutuksen paras ammattilainen, opettaja.

Meillä on eteviä opettajia ja laaja kirjo kouluja, jotka ovat vahvoja edelläkävijöitä digitaalisuuden hyödyntämisessä. Tehtävänämme onkin nyt saada kaikki koulut tasa-arvoisesti mukaan digitaalimaailmaan sekä syventää digitalisoitumista kaikissa kouluissamme, ottaen käyttöön parhaat käytännöt niin Suomesta kuin muualta maailmasta.

Hyvät kuulijat,

Opetus- ja kulttuuriministeriön viime keväänä valmistunut älystrategia kokoaa yhteen ministeriön digitaalisuutta hyödyntävät toimet. Strategian tavoitteena on kehittää osaavia, innostuneita, luovia ja aktiivisia kansalaisia – maailman osaavinta kansaa, sekä tieto- ja palveluintensiivistä osaamista eri ammattien, liiketoiminnan, hallinnon ja muun kansalaistoiminnan tueksi. Lisäksi strategialla tuetaan digitaalisten palvelujen tuotantoa kaikilla ministeriömme toimialoilla.

Älystrategia sisältää suorastaan hengästyttävän määrän konkreettisia toimia. Seminaarimme pääteemaa ajatellen on aiheellista mainita muutamia siihen kuuluvia kehittämishankkeita.

Oppijan palvelukokonaisuudessa, joka on osa SADE-hanketta, rakennetaan koulutuksen sähköinen sivistyskeskus. Siitä löytyvät vastaisuudessa sekä kansalaisten että koulutuksen ja opetuksen järjestäjien palvelut esiopetukseen ilmoittautumisesta aikuiskoulutukseen asti.  Helppokäyttöinen palveluportaali, Opintopolku.fi, tarjoaa kattavasti opiskelua ja siihen hakeutumista sekä oppimista ja urasuunnittelua tukevia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita elinikäisen oppimisen periaatteella. Palvelu otetaan käyttöön vuosina 2013-2015.

E-opetussuunnitelma -palvelun tavoitteena on tuottaa sähköinen palvelu, joka toimii opetussuunnitelmien ja tutkintojen ja niiden perusteiden valmistelu- ja julkaisualustana. Opetus- ja kulttuuriministeriö luo opetussuunnitelma- ja tutkintojärjestelmille jäsennetyn kokonaisarkkitehtuurin, jonka avulla järjestelmien osa-alueet ovat nykyistä selkeämmin hallittavissa. Perusteiden rakenteistaminen ja sähköistäminen liittyvät tiiviisti yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen perusteiden kehittämiseen ja uudistamiseen.

Julkisuudessa huomiota on saanut ylioppilastutkinnon sähköistäminen.  Tieto- ja viestintätekniikka otetaan asteittain käyttöön ylioppilastutkinnon suorittamisessa vuodesta 2016 alkaen. Uudistus on varsin haasteellinen. Ratkottavia asioita liittyy muun muassa itse koejärjestelmään, yhteyksiin ja laitteisiin, tietoturvaan sekä tunnistautumiseen ja tallentamiseen. Lukiolaisilla tulee olla mahdollisuus hyödyntää tietotekniikkaa sekä opinnoissaan että arvioinnissa, jotta aikanaan ylioppilaskoetilanne olisi mahdollisimman tuttu jo ennen tutkintoa.  Sen vuoksi lukion opettajilla on tarve pikaisesti päivittää tietojaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä, sähköisesti toteutetusta arvioinnista sekä verkossa toteutettavista kursseista. Panostamme vahvasti opettajien täydennyskoulutukseen yhdessä ylioppilastutkintolautakunnan kanssa.  Samanaikaisesti koulutetaan myös koulutuksen järjestäjien tietohallintoa ja yleisemmin lukioissa työskenteleviä.

Osana kansallisen palveluväylän perustamista on tarkoitus, Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla, käynnistää kansallinen, julkisen sektorin pilvipalveluhanke, joka tukee muun muassa digitaalisten oppimateriaalien kehitystä ja jakelua ja siihen liittyvien uusien toimintamallien kehittämistä. Toimenpiteellä pyritään luomaan käytännöllinen ja edullinen ratkaisu, joilla parhaita digitaalisia oppimateriaaleja ja opetuksen tukena toimivia sovelluksia kyetään ottamaan käyttöön koko maassa ja mahdollisimman esteettömästi. Koulutuspilvi tulisi osaksi kansallista palveluväylää.

Haasteemme on ennen kaikkea opetusmenetelmien kehittäminen sekä oppimiskäyttöön soveltuvan laadukkaan sisällön luominen. Opetushenkilöstön innostamiseen ja motivointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Opetus- ja koulutusalan sovellusten ja pelien tuottaminen monipuolistaa, motivoi ja tuo oppimiseen iloa. Se tarjoaa Suomelle myös laajoja mahdollisuuksia koulutusvientiin.

Pidän myös tärkeänä, että Suomessa käynnistetään selvitystyö sähköisten lehtien ja kirjojen ALV:n laskemisesta painettujen kirjojen ALV:n tasolle. Toimenpiteellärohkaistaisiin uusien digitaalisten julkaisujen perustamista sekä kirjallisten teosten laajempaa julkaisua sähköisessä muodossa. Tavoitteena on, että digitaalisessa muodossa tapahtuva julkaiseminen monipuolistaisi mediakenttää ja loisi uusia mahdollisuuksia myös viestinnän alan liiketoiminnalle.

Nämä ovat vain pintaraapaisuja osana suurempaa digitaalista ja teknologista murrosta. Mutta ne ovat niitä konkreettisia askeleita joita meidän on nyt otettava.

Hyvät kuulijat,

Vaatimus todennettuun tietoon ja näyttöön perustuvasta politiikan valmistelusta ja päätöksenteosta on vahvistunut. Meillä on vielä riittämättömästi tutkimustietoa siitä, miten syvällisesti digitaalinen kumous vaikuttaa ihmisten tietojen, taitojen ja asenteiden muodostumiseen, maailmankuvaan, ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Kiinnostavat kysymyksenasettelut ulottuvat aivojen kehityksestä ja toiminnasta oppimisen edellytyksiin, viestinnän välineisiin ja sisältöihin, arvojen muuttumiseen, sosiaaliseen ryhmittymiseen, yhteisöjen vuorovaikutukseen, yhteiskunnallisen toiminnan muotoihin ja informaatioteknologian mahdollisuuksiin. Digitaalisuus vaikuttaa tapaamme olla maailmassa. Suomen Akatemia onkin juuri käynnistänyt Tulevaisuuden oppiminen ja osaaminen -tutkimusohjelman, jossa paneudutaan näihin teemoihin.

Hyvä pohja on jo olemassa. CICERO Learning -verkostossa on vuodesta 2005 tehty monitieteistä oppimisen tutkimusta. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti Oppiminen – Aivot – Teknologia -tutkimusalueiden rajapinnat. Verkosto tukee myös oppimistutkimukseen perustuvaa innovaatiotoimintaa sekä tutkimustiedon levittämistä ja hyödyntämistä kansallisesti ja kansainvälisesti. Verkoston tutkimushankkeissa on mukana useita kansainvälisiä yrityksiä. Yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön ja liiketoiminnan näkökulmasta keskeinen on Tekesin Oppimisratkaisut-ohjelma. Siinä Tekesin kumppaneita ovat OKM, Opetushallitus, Kuntaliitto ja koulutusvientiin suuntautunut Future Learning Finland -klusteri.

Hyvät kuulijat,

Aloitin puheenvuoroni brändeistä ja roolistamme aineettomasta arvonluonnin edistäjänä. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Työ- ja elinkeinoministeriön ovat valmistelleet valtioneuvoston periaatepäätöksen aineettoman arvonluonnin toimintaohjelman toteuttamisesta vuosina 2013-2020. Periaatepäätös kokoaa aineettoman arvonluonnin edistämistoimet yhdeksi kokonaisuudeksi. Ohjelman erityisenä tavoitteena on saada yritykset lisäämään aineettomia investointejaan. Toimintaohjelman toimenpiteet koostuvat kolmesta osakokonaisuudesta: aineettomien oikeuksien strategia, luovan talouden toimenpideohjelma ja muotoilun toimenpideohjelma. Yritysten ja kulttuurialan organisaatioiden lisäksi korkeakoulut ja oppilaitokset ovat keskeisessä asemassa päätöksen toteuttamisessa.

Laadukas, tasa-arvoinen ja kustannuksiltaan kohtuullinen koulutus on vahvin ja tunnetuin osa Suomi-brändiä. Brändiämme hyödyntävää koulutusvientiä on kehitetty aktiivisesti vuodesta 2010 lähtien. Koulutusviennistä ei kuitenkaan ole kyetty kasvattamaan taloudellisesti merkittävää uutta liiketoiminta-aluetta. Sen vuoksi asetin kansainedustaja Päivi Lipposen johdolla työskentelevän selvityshenkilöryhmän laatimaan toimenpideohjelman koulutusviennin edellytysten parantamiseksi. Näen, että opetus- ja koulutusalan sovellusten ja pelien tuottaminen voisi tarjota Suomelle mahdollisuuksia. Koulutusjärjestelmämme erinomainen maine yhdistettynä ICT:n osaamiseen on alueita, joilla näen arvoketjun hymyilevän suomalaisille yrityksille.

Kiitos!