Puhe koulun kerhotoiminnan valtakunnallisessa ajankohtaistilaisuudessa Helsingissä 4.10.2013

Puheita

Hyvät kuulijat

Minulla on suuri ilo ja kunnia avata tänään tämä hieno tilaisuus täällä Helsingin Paasitornissa. Olen iloinen että paikalla on näin merkittävä joukko koulujen kerhotoiminnan kanssa tekemisissä olevia ihmisiä, ammattilaisia jotka tekevät tärkeää ja arvostettavaa työtä suomalaisten lasten ja nuorten, meidän yhteisen tulevaisuutemme kanssa.

Kuten tiedämme, on koulujen kerhotoiminnalla pitkät perinteet suomalaisessa koulussa. Kerhotoiminnan kehittämisen katsotaan alkaneen vuonna 1866 ensimmäisen kansakouluasetuksen antamisen jälkeen (Keisarillisen Majesteetin Armollinen asetus kansakoulutoimen järjestämisestä Suomen Suuriruhtinaanmaassa 11.5.1866). Kerhotoiminnan ensimmäinen tarkoitus oli kansansivistyksen laajentaminen ja nuorten hyvien harrastusten edistäminen. Samat tavoitteet ovat edelleen voimassa. Ja, miksipä hyvää ja toimivaa periaatteellista pohjaa muuttamaan, sillä keinot muuttuvat ajassa mutta tavoitteet ovat ajattomia.

Hyvät kuulijat,

Hallituksen koulutuspolitiikan ytimessä on jokaisesta lapsesta ja nuoresta huolehtiminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, tasa-arvo sekä elinikäisen oppimisen tukeminen. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on vahvistaa kodin ja koulun yhteistyötä sekä koulun tukea vanhempien kasvatustyölle. Tavoitteeksi on asetettu vakiinnuttaa koulujen kerhotoiminta, joka yhdessä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa antaa oppilaalle mahdollisuuden harrastuksiin koulupäivän yhteydessä. Tavoitteena on myös lisätä aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa perusopetuksen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa 2011−2016 aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta nähdään osana turvallisen koulupäivän kokonaisuutta. Kehittämissuunnitelman mukaan lisätään valtionosuuksin aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa. Tavoitteena on, että kaikki mukaan haluavat saavat toimintapaikan. Kerhotoiminta puolestaan vakiinnutetaan jatkamalla valtion rahoitusta kerhotoimintaan.

Koulun kerhotoimintaa voidaan järjestää myös aamu- ja iltapäivätoimintaa täydentävänä toimintana. Aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta ovat kiinteä osa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kasvatustehtävän jatkumoa.

Kerhotoimintaa on kehitetty johdonmukaisesti vuodesta 2008 alkaen valtion erityisavustuksin, joihin on tähän mennessä suunnattu 46,7 miljoonaa euroa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuutta on viime vuosina lisätty nostamalla ohjaustunnin hintaa, jotta toimintaa voitaisiin järjestää entistä paremmin todellista tarvetta vastaavasti.

Odotukset ovat siis olleet kovat, ja panostuksiakin on tehty.

Mutta mitä on saatu aikaan?

Vastaus: paljon!

Siitä, että paljon on saatu aikaan, kuuluu kiitos ennen kaikkea niille ihmisille, jotka kerhotoimintaa kaikkialla maassa kehittävät. Niin koulun kerhotoiminta kuin aamu- ja iltapäivätoimintakin ovat kehittyneet, laajentuneet ja monipuolistuneet. Yhä useampi oppilas on päässyt osalliseksi koulun kerhotoiminnasta.

Kun vuonna 2008 koulujen kerhoja oli noin 2 000, määrä on nyt 27 500. Koulujen kerhotoiminnassa on mukana 96 prosenttia kouluista (2 501 koulua). Lukuvuonna 2013−2014 kerhotoimintaan osallistuu jo 60 prosenttia peruskoululaisista, eli noin 320 000 oppilasta. Koulun kerhotoimintaan osallistuvista on vuosiluokkien 1−6 oppilaita noin 71 prosenttia ja vuosiluokkien 7−9 oppilaita 29 prosenttia. Toiminnassa on mukana 341 opetuksen järjestäjää. Vain 13 Manner-Suomen kuntaa ei ole hakenut Opetushallituksen jakamaa kerhotoiminnan kehittämisavustusta.

Aamu- ja iltapäivätoiminnassa haasteena on, että valtionosuusrahoituksen lisäämisestä huolimatta varsinkin toisen vuosiluokan oppilaita jää edelleen vaille tarvitsemaansa toimintapaikkaa. Koulun vapaa-ajantoiminnan ulkopuolelle jää myös niitä lapsia, jotka ehkä eniten hyötyisivät toimintaan osallistumisesta, ja jotka voivat olla syrjäytymisvaarassa. Meidän erityinen haasteemme, ja toimintamme painopiste tulee olla näissä lapsissa.

Hyvät kuulijat,

Kunnan, koulun ja kolmannen sektorin yhteistyö on tärkeää niin laadukkaan ja monipuolisen aamu- ja iltapäivätoiminnan kuin kerhotoiminnankin järjestämisessä. Koulun kerhotoiminta on jo varsin monipuolista, ja toiminnan sisällöt tukevat monin tavoin sekä yksittäisten oppiaineiden että aihekokonaisuuksien tavoitteita. Kerhotoiminnan sisältönä voi olla esimerkiksi terveisiin elämäntapoihin kasvaminen, sosiaalisten taitojen, vuorovaikutuksen ja elämänhallinnan vahvistaminen, turvakasvatus tai oppilasparlamenttitoiminta.

Aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta tukevat kotien kasvatustyötä ja vaikuttavat paitsi kouluyhteisön, myös koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Aktivoimalla ja osallistamalla lapsia ja nuoria koulun vapaa-ajantoiminta ehkäisee syrjäytymistä. Koska kerhonohjaajista suurin osa on opettajia, koulun kerhotoiminta voi myös syventää ja parantaa opettaja-oppilas -suhdetta.

Koulun kerhotoiminnassa painotetaan viihtymistä ja yhteisöllisen tunteen luomista. Kerhossa saa kavereita, ja kaverisuhteet jatkuvat myös kerhotoiminnan ulkopuolella. Erityisen tärkeää on saada mukaan niitä lapsia ja nuoria, joilla ei muuten ole mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Ja kuten tiedätte, kerhotoiminta on myös mitä parhainta kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistämisen kannalta, seikka joka on erityisen keskeinen nopeasti monikulttuuristuvassa Suomessa.

Kuten kaikessa koulun toiminnassa, myös kerhotoiminnassa lapsia ja nuoria kasvatetaan hyviin tapoihin. Hyvät tavat luovat turvallisuutta ja antavat oikeanlaista, tervettä itsevarmuutta. Hyvät tavat auttavat lapsia ja nuoria rakentamaan onnistuneita ja kestäviä ihmissuhteita sekä koulussa että vapaa-ajalla, ja myös myöhemmin elämän varrella.

Hyvät kuulijat

Olemme tänä syksynä saaneet ilahduttavia tuloksia joka toinen vuosi toteutettavasta Kouluterveyskyselystä. Kyselyn tulosten mukaan nuoret kokevat yhä useammin, että he tulevat kuulluiksi koulussa ja voivat vaikuttaa koulun asioihin. Työilmapiiri peruskouluissa ja lukioissa on parantunut ja kiusaaminen on vähentynyt. Nuorten keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat vähentyneet. Kouluterveyskyselyn mukaan yli 90 prosentilla nuorista on hyvä keskusteluyhteys vanhempiinsa. Vanhemmat myös tietävät yhä useammin, missä nuoret viettävät vapaa-aikaansa. Tässä hyvässä kehityksessä on varmasti oma osansa laajentuneella ja monipuolistuneella koulun kerhotoiminnalla.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin sijoittaminen kerhotoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi on viesti arvovalinnoista. Tiukan talouden aikana viisailla päätöksillä on erityisen paljon painoa ja merkitystä. Tämän päivän päätösten vaikutukset näkyvät vielä vuosikymmenten jälkeen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on omasta puolestaan sitoutunut hallitusohjelman mukaisesti jatkamaan koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan vahvistamista. Perusopetuksen laatukriteereitä on viime vuonna täydennetty aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun kerhotoiminnan laatukorteilla, joiden käyttöönottoa on tuettu erityisavustuksin. Valtion vuoden 2014 talousarvioesityksessä kerhotoiminnan kehittämisavustuksiin on jälleen varattu kahdeksan miljoonaa euroa, ja aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden perusteena käytettävien ohjaustuntien määrää esitetään lisättäväksi 70 000 tunnilla 3 390 000 tuntiin. Tavoitteiden toteutumista ja toiminnan laatua seurataan suunnitelmallisesti vuosittain toteutettavilla seurantakyselyillä.

Tästä on hyvä jatkaa yhteistä työtä lasten ja nuorten hyväksi!

Toivotan teille erinomaisen hyvää seminaaripäivää, ja kiitän vielä kerran mahdollisuudesta tervehtiä teitä. Teette hienoa ja tärkeää työtä.

Kiitos!