Puhe Seinäjoen ammattikorkeakoulun lukuvuoden avajaisissa 9.9.2013

Puheita

Arvoisa Seinäjoen ammattikorkeakoulun henkilökunta, opiskelijat ja yhteistyökumppanit, hyvät avajaisten juhlavieraat,

Globalisaatio, väestömuutokset, työelämän rakennemuutos sekä jatkuva kehittyminen muuttavat jatkuvasti niin suomalaista työelämää ja yhteiskuntaa kuin korkeakoulujen toimintaympäristöä. Kuten julkisesta keskustelusta ja viimeaikaisista tapahtumista olemme voineet huomata, maamme on monessa suhteessa uudenlaisessa tilanteessa. Meitä haastavat toisaalta huoltosuhteen nopea muutos, toisaalta perinteisten elinkeinojemme kohtaamat haasteet.

Eräänä vastauksena Suomen taloutta ja tulevaisuutta varjostaviin haasteisiin päätti hallitus reilu viikko sitten rakennepoliittisesta ohjelmasta. Ohjelmaa tarvitaan talouden kasvuedellytysten vahvistamiseen ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseen. Kestävyysvajeen poistamisella tarkoitetaan sitä, että pystyisimme jatkossakin rahoittamaan julkiset palvelut sekä hyvinvointivaltion tarjoaman muun turvaverkon.

Koska laadukas ja korkea koulutus on yksilöiden ja yhteiskunnan parhaimpia vakuutuksia työttömyyttä vastaan, sisältyy rakennepoliittiseen ohjelmaan useita koulutusta koskevia toimenpiteitä. Tavoitteena on luoda kannusteita, jotka tukevat opiskelua ja nopeaa valmistumista sekä työmarkkinoille siirtymistä. On tärkeää, että yhä useampi peruskoulun päättävä nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon ja sijoittuu nopeasti työhön. Uskon, että oppivelvollisuuden pidentäminen kattamaan toisen asteen opintojen, tai niille valmistavien opintojen ensimmäinen vuosi on tärkeä askel tähän suuntaan. Toisen asteen tutkinnon suorittaminen korreloi erittäin vahvasti koko loppuelämän tulotasoon, työttömyysriskiin ja myös työuran pituuteen. Sanalla sanoen, koulutus kannattaa, niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Kuvaavaa onkin, että ero työvuosien odotteessa korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja toisaalta perusasteen varaan jääneiden välillä on peräti viisitoista vuotta. Tätä taustaa vasten meidän kaikkien on helppo huomata kuinka suuresta tragediasta koulutuksesta syrjäytymisessä on kyse, niin henkilökohtaisesti ja inhimillisesti, kuin taloudellisesti.

Korkeakouluja koskevat toimet rakennepoliittisessa ohjelmassa liittyvät erityisesti opiskelijoiden valmistumista vauhdittaviin toimenpiteisiin. Nämä toimet koskevat opintotukea, tavoitteellisten valmistumisaikojen tiukentamista sekä ympärivuotisen opiskelun mahdollistamista. Lisäksi hallitus toteuttaa lisäyksen korkeakoulujen sisäänottoon aloilla, joilla on paljon työvoiman tarvetta. Tällä tavoin pyritään purkamaan niin sanottua ylioppilassumaa sekä vähentämään toisen asteen tutkinnon jälkeen pidettävien välivuosien määrää.

Korkeakoulujen ja korkeakoulutuksen uudistumiskykyyn kohdistuu siis paljon odotuksia –ja luottamuksemme korkeakoulujen kykyyn kantaa tämä vastuu on suuri.  Lähivuosien haasteet liittyvät työurien pidentämisen lisäksi korkeakoulujen profiloitumiseen, rakenteelliseen kehittämiseen sekä koulutuksen ja tutkimuksen laadun vahvistamiseen. Olemme keskellä mittavaa korkeakoulutuksen ja korkeakoulujen uudistamisen vaihetta. Yliopistouudistuksen jälkeen keskiössä on nyt ammattikorkeakoulu-uudistus. Tämän vuoksi haluan seuraavaksi tarkastella etenkin ammattikorkeakoulujen uudistamisen motiiveja, tavoitteita ja toimenpiteitä.

Hyvät kuulijat,

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tavoitteena on luoda hyvät lainsäädännölliset puitteet ja toiminnalliset edellytykset sellaisille ammattikorkeakouluille, jotka ovat itsenäisiä ja vastuullisia osaajien kouluttajia, alueellisen kilpailukyvyn rakentajia, työelämän uudistajia ja innovaatioiden kehittäjiä. Ne toimivat käytännönläheisesti työelämää ja työtä kehittäen, soveltaen ja uutta luoden. Tällaisen ”mestarien” ahjon merkitys tulevaisuudessa tulee mitä todennäköisimmin vain korostumaan.

Uudistus toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa keskiössä on ammattikorkeakoulujen rakenteellisen uudistamisen vauhdittaminen sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantaminen. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen toisessa vaiheessa vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle ja ammattikorkeakouluista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä.

Ammattikorkeakouluverkko on muotoutunut ammattikorkeakoulujärjestelmän kehittymisen myötä. Esimerkiksi toimilupia ei ole aiemmin arvioitu ja päivitetty kokonaisuutena vastaamaan nykyisiä yhteiskunnan ja työelämän koulutustarpeita sekä korkeakoulujen toimintaympäristön muutoksia.  Valtioneuvosto uusii tästä syystä kaikkien ammattikorkeakoulujen toimiluvat vuodesta 2014 lukien. Kaikilla ammattikorkeakouluilla ja niiden yksiköillä tulee olla edellytykset tarjota opiskelijoille laadullisesti tasa-vertaiset koulutus- ja opiskelijapalvelut sekä toteuttaa korkeatasoista työelämää, pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja alueita palvelevaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Toimilupien uudistaminen tarjoaa myös hyvän tilaisuuden kunkin ammattikorkeakoulun toiminta-ajatuksen, profiilin, painoalojen ja pidemmän aikavälin vision pohtimiselle. Tässä haluamme antaa paikalliselle näkemykselle, visiolle ja tahtotilalle erityisen suurta painoa.

Toimilupien lisäksi myös ammattikorkeakoulujen rahoitus uudistuu. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin uudistamisen tavoitteena on, että rahoituksen määräytymisperusteissa ja rahoituskriteereissä otetaan huomioon koko ammattikorkeakoulujen lakisääteinen toiminta. Rahoituksen määräytymisessä keskeisiä tekijöitä ovat laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus, sillä korkeakoulukohtainen rahoitus tulee määräytymään pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun ja tehokkuuden, työllistymisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella.

Toimiluvissa päätetään jatkossa ammattikorkeakoulujen koulutusvastuusta eli siitä, mitä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä kukin ammattikorkeakoulu voi antaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävänä on huolehtia siitä, että ammattikorkeakoulujen koulutusvastuut muodostavat sellaisen valtakunnallisen kokonaisuuden, että se vastaa yhteiskunnan ja työelämän tarpeita. Uudistus merkitsee ammattikorkeakoulutuksen säätelyn väljentämistä, sillä opetus- ja kulttuuriministeriön tekemistä koulutusohjelmapäätöksistä luovutaan. Tavoitteena on vahvistaa ammattikorkeakoulujen edellytyksiä suunnata koulutustarjontaansa nykyistä joustavammin työelämän tarpeiden mukaisesti.

Hyvät kuulijat,

Ammattikorkeakoulut ovat koulutuksen, tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä työelämän kehittämisen asiantuntijoita. Niillä on toimialallaan paras asiantuntemus koulutuksen sisällöllisissä ja niihin kytkeytyvissä opetuksellisissa kysymyksissä. Uskon, että autonomian lisääminen ammattikorkeakouluissa vahvistaa samalla ammattikorkeakoulun yhteyksiä omaan toimintaympäristöönsä, erityisesti työelämään ja käytännön maailmaan.

Työelämän kehittäminen koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystyön kautta on ammattikorkeakoulutuksen erityistehtävä. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyö on yksi avain ammattikorkeakoulutuksen laadun parantamiseen siten, että koulutus on ajantasaista ja että se palvelee työelämän osaamistarpeita ja kehittämistä. Tämä edellyttää, että T&K-työllä on tiiviit kytkökset opetukseen ja työelämään. Juuri tätä työlle haluamme tarjota tulevaisuudessa entistä paremmat edellytykset myös valtioneuvoston taholta. Kuluvan vuoden kolmas lisätalousarvio pitikin sisällään juuri tähän tarkoitukseen varattavat viisi miljoonaa euroa. Tämä panostus ammattikorkeakoulujen toimintaan osaamisperusteisen kasvun hengessä tuo toivon mukaan mukanaan merkittäviä uusia avauksia.

Jatkossa tulee edelleen panostaa siihen, että opiskelijan ja työelämän välinen yhteys rakentuu ja syventyy systemaattisesti opintojen aikana. Opintojen, harjoittelun, opinnäytetyön ja erilaisten työelämän kanssa toteutettavat hankkeiden tulisi tukea opiskelijan valintoja ja ne voivat kytkeytyä läheisesti opiskelijan tulevaisuuden tehtäviin työelämässä. Tällöin opiskelijan työura voisi hahmottua jo opintojen aikana.  Myös opettajilla on keskeinen rooli ammattikorkeakoulujen työelämäyhteyksiä kehitettäessä. Ammattikorkeakoulun opettajilta vaaditaan vankan teoreettisen osaamisen ohella oman ammattialan työelämän omakohtaista tuntemusta, projektitaitoja sekä kykyä yleistää ja käsitteellistää käytännön työelämän tilanteita. Tämän vuoksi on tärkeää, että opettajilla on mahdollisuus päivittää omaa työelämäosaamistaan. mm. työelämän kanssa toteutettavissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä työelämäjaksoilla.

Hyvät kuulijat,

Voin ilokseni todeta, että korkeakoulujen uudistaminen ja rakenteiden kokoaminen on hyvässä vauhdissa korkeakouluissa. Tässä kehityksessä korkeakoulujen ja alueiden omat ratkaisut ovat avainasemassa. Jokaisen ammattikorkeakoulun on mietittävä tarkasti omaa tehtäväänsä, vahvuuksiaan ja toimintansa terävöittämistä. Tässä yhteydessä työnjaon kehittäminen lähiympäristön muiden korkeakoulujen kanssa on välttämätöntä. Koulutukseen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön liittyvillä strategisilla valinnoilla, valmiuksien ja edellytysten arvioinnilla ja omien vahvuuksien etsimisellä ammattikorkeakoulun toimintaa voidaan suunnata siten, että se parhaiten hyödyttää korkeakoulun toiminta-aluetta. Oman profiilin ja painopisteiden vahvistamiseksi on oltava myös valmiutta luopua joistakin nykyisistä toiminnoista.

Seinäjoella on otettu tärkeitä askeleita rakenteiden ja korkeakoulutuksen uudistamisessa.  Ammattikorkeakoulun päätoiminnot on koottu Seinäjoelle Framin alueen pääkampukselle.  Keskeinen ajatus on, että tämä mahdollistaa taloudellisen ja tehokkaan toiminnan sekä entistä paremman vuorovaikutuksen ja verkottumisen opiskelijoiden, henkilöstön ja sidosryhmien kesken. Ammattikorkeakoulu on hiljattain myös uusinut organisaatiorakennettaan siten, että uusi organisaatio koostuu entistä suuremmista tulosyksiköistä, jotka yhdistävät myös eri koulutusaloja. Organisaatiouudistuksen taustalla lienee samansuuntainen ajatus toimintojen kokoamisesta sekä yhteistyön tekemisestä ohi entisten yksikkörajojen. Tämä on mielestäni oikea suunta. Rakenteiden pitää mahdollistaa uudet kohtaamiset, oppimiskokemukset ja innovaatiot ja tätä kautta tukea perustehtävien koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystyön menestyksellistä toteutusta.

Tiedän, että uudistusten aika tuntuu korkeakouluissa usein kiireiseltä ja kaoottiselta sekä henkilökunnan että opiskelijoiden näkökulmasta. Valmistelutyötä on paljon ja samalla monia isoja kysymyksiä on ratkaisematta. Tämä voi herättää epävarmuutta ja kysymyksiä, joskus jopa pelkoja. Tämä on inhimillistä ja ymmärrettävää, ja on toivottavaa että sellaisissa ratkaisuissa joihin liittyy jostain olemassa olevasta luopumista, noudatetaan harkintaa ja huolehditaan niistä ihmisistä joille muutos voi näyttäytyä uhkana.  Toivon kuitenkin, että tämä on samalla innostavaa ja uusia mahdollisuuksia sekä näköaloja avaavaa aikaa meille kaikille. Tässä työssä te määritätte pitkälle myös sen, millaiseksi tulevaisuuden ammattikorkeakoulutus, ja myös alueenne elinvoima, muodostuu.

Toivotan onnea Seinäjoen ammattikorkeakoulun alkavalle lukuvuodelle sekä iloa ja menestystä opiskelijoille ja henkilökunnalle! Takokaa lakeudelle uutta ja uljasta tulevaisuutta.

Kiitos!