Tietoyhteiskuntasektorin huippuseminaari

Puheita

Arvoisat kutsuvieraat, Hyvät tietoyhteiskunnan ystävät

Onpa mielenkiintoista saada puhua täällä Finlandia-talossa. Samalla tavalla kuin varmasti koemme tämän talon olevan yhteistä kansallista omaisuutta, puhumme tässä seminaarissa ajankohtaisista teemoista, jotka koskettavat meitä kaikkia suomalaisia. Nuo teemat ovat toimintavarmuus ja häiriöttömyys digitaalisessa Suomessa. Olen tyytyväinen ja iloinen siitä, että Te olette osoittaneet vastuullisuutta suomalaisesta yhteiskunnasta osallistumalla tämän päivän keskusteluun. Te edustatte nimittäin sekä tämän vankkarakenteisen tietoyhteiskunnan tekijöitä että toisaalta myös sen asiakkaita. Ja Te, jos ketkä, tiedätte, mitä luotettavalta digitaaliselta toimintaympäristöltä edellytetään. En liene kovin kaukana totuudesta, jos sanon, että Teidän ”bisneksenne” on täysin riippuvainen siitä.

Laadukkaiden ja luotettavien tietoyhteiskunnan palveluiden kivijalkana ovat toimintavarmat sähkö- ja viestintäverkot. Mikäli sähköjohdoissa riittää jännitettä myrskyissäkin ja bitti virtaa häiriöttä kuidussa, meillä kaikilla on mahdollisuus toimia maailmassa uusilla, tuottavilla ja innovatiivisilla tavoilla. Me yhdessä, niin kansalaiset kuin hallinnon ja elinkeinoelämän toimijatkin muodostamme kirjavan joukon, joka rakentaa aivan uudenlaista digitaalisten palveluiden yhteiskuntaa. Se rakennetaan sähköisen infrastruktuurin sekä olemassa olevien teollisuus-, palvelu- ja maatalousyhteiskunnan rakenteiden päälle. Meidän tulee siksi sopeutua parhaan kykymme mukaan nopeaan globaaliin kehitykseen talouden ja teknologian saralla. Mutta mahdollisuuksiemme rajoissa meidän tulee myös yhdessä ohjata tuon kehityksen suuntaa.

Ennen kuin voimme sukeltaa varsinaiseen toimintavarmuuden aiheeseen, on kuitenkin tärkeää luoda katsaus ympäröivään todellisuuteen. Kuten me kaikki hyvin tiedämme, ICT -alaakin on koetellut melkoinen murros, jonka perussyyt ovat kuitenkin yksittäisiä toimialoja syvemmällä yhteiskunnan rakenteissa. Esimerkiksi väestön ikääntyminen, työvoiman ja pääomien vapaa liikkumien sekä koko teollisuuden globaali rakennemuutos tuovat uusia haasteita meidän kaikkien murskattavaksi. Viime aikojen uutisia ovat valitettavasti synkentäneet viennin takkuaminen, investointihaluttomuus ja irtisanomiset sekä kilpailutilanteen koveneminen monilla aloilla. Suomalainen tietoyhteiskunta ja digitaalinen taloutemme ovatkin nyt haasteellisessa saranakohdassa, josta olisi suunnattava eteenpäin siten, että perusinfrastruktuurimme ja tuotantomme olisi yhtä aikaa mahdollisimman vankkarakenteista, mutta samalla myös joustavaa erilaisista yhteiskunnan häiriötilanteista selvitäkseen.

Hyvät kuulijat,

Suomen viestintämarkkinoilla on pidetty yllä tervettä kilpailua vastuullisen viestintäpolitiikan keinoin. Samalla on pidetty huolta siitä, että kaikkien saatavilla on laadukkaita, turvallisia ja monipuolisia viestintäpalveluja kohtuuhintaan. Tätä tavoitetta olen kauteni aikana pyrkinyt edistämään myös uusilla keinoilla. Maaliskuussa hallitus teki periaatepäätöksen langattomalle laajakaistalle varatun taajuusalueen toimilupien huutokauppaamisesta teleoperaattoreille. Tavoitteena on erityisesti valtakunnallisen laajakaistaisen matkaviestinverkon mahdollisimman nopea käyttöönotto. Huutokauppalakia käsitellään parhaillaan eduskunnassa. Toimiluvat julistetaan haettavaksi loppuvuodesta 2012 ja huutokauppa järjestetään alkuvuodesta 2013. Toimilupiin tullaan liittämään peittoaluevaatimukset, jotka takaavat, että vuoteen 2019 mennessä saadaan lähes kaikkien suomalaisten (99 prosentin väestöstä) saatavilla on nopeat langattomat yhteydet. Jo vuonna 2017 nopea verkko tulisi olla 95 %:lla kansalaisista.

Samanaikaisesti laajakaista -hankkeilla parannetaan huippunopeiden yhteyksien markkinaehtoista tarjontaa niin yhteydet nopeutuvat erityisesti taloudellisesti haasteellisilla haja-asutusalueilla. Kaikkialla Suomessa on sekä suurilla että pienillä yrityksillä oltava hyvät yhteydet ja mahdollisuus saada osansa alati kasvavasta internet –taloudesta, joka muodostaa ETLA:n mukaan jo 9 % bruttokansantuotteestamme.

Yleispalveluvelvolliset teleyritykset on velvoitettu järjestämään toimivat puhelin- ja laajakaistayhteydet kaikkiin vakinaisiin asuinpaikkoihin ja yritysten toimipisteisiin Suomessa. Yleispalvelu tarkoittaa sitä, että jokaiselle taataan tietty riittävä yhteysnopeus langallisesti tai langattomasti sekä tasalaatuisena ja kohtuuhintaisena. Tätä pidetään Suomessa uutena perusoikeuteen verrattava oikeutena, ja olemme edelleen tässä linjauksessamme maailman mittakaavassakin edelläkävijä.

Vaikka operaattoreilla on oikeus valita, tarjoavatko he yhteyden langattomasti vai langallisesti, olen huolestunut nykyisestä tilanteesta. Olen saanut kesän ja syksyn aikaan paljon yhteydenottoja kansalaisilta ja yrittäjiltä, jotka kertovat, että kuparit on laitettu rullalle, mutta langaton yhteys toimii erittäin huonosti. Erityisesti kotona asuva ikääntyvä väestö, joilla on ollut langallisella yhteydellä toimiva turvapuhelin, ovat olleet ihmeissään, kun yhteydet pätkivät koko ajan. Mielestäni ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää, että teknologinen muutos voisi johtaa kansalaisten kannalta huonompaan tilanteeseen. Miten uudet digitaaliset palvelut voivat levitä kuluttajien käyttöön, jos yhteydet eivät toimi. Toivon, että operaattorit panostavat jatkossa vahvasti siihen, että varmistetaan ensin uusien yhteyksien toimivuus ennen kuin vanhat yhteydet puretaan. Tehostan tätä toivomustani sillä, että muistutan teleyritysten mieliin, että eräillä teistä jopa toimilupaehdot edellyttävät tätä. Aion näistä toimilupaehdoista pitää kiinni.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu myös ns. KIDE -ohjelma. Tuo KIDE koostuu sanoista kasvu, innovaatiot, digitaaliset palvelut ja evoluutio. Se on panoksemme valtionhallinnon ns. älystrategioihin, ja sen avulla pyritään tarjoamaan eräänlainen ponnahdusalusta kasvulle. KIDE -verkoston ensimmäisiä toimenpiteitä tulevat olemaan virtuaalisen tutkimuskeskuksen perustaminen, julkisen datan avaaminen myös käytännössä sekä pilvipalvelujen testauslaboratorion luominen. Ohjelman avulla pyritään myös kannustamaan ja hyödyntämään start-up -yrittäjyyttä ja tukemaan erilaisia pilottihankkeita. Ohjelmalla pyritään siis yhtäältä vastaamaan niihin haasteisiin, joita äsken kuvaamani globaali kehitys on heittänyt purtavaksemme ja toisaalta sillä pyritään hyvinvoinnin luomiseen älykkäiden palveluiden avulla.

Yksi mielenkiintoisimmista uusista ilmiöistä on se, että kehittyneen tieto- ja viestintäteknologian avulla innovatiiviset ja yritteliäät ihmiset voivat aloittaa yritystoiminnan helpommin ja pienemmillä pääomilla, eli myös pienemmällä riskillä. Esimerkiksi pilvipalvelut antavat pienten ja keskisuurten yritysten käyttöön suurten yritysten ICT-resurssit, ja luonnollisesti myös näiden resurssien käyttöön liittyvän innovaatiopotentiaalin. Suuremmille yrityksille pilvipalvelut taas tarjoavat mahdollisuuden säästää rahaa.

Pilviarkkitehtuuri parantaa myös toimintavarmuutta. Itse asiassa Internet on kokonaisuutena maailman suurin pilvi, eikä se ole ollut päivääkään kokonaan kiinni. Sen rakenteessa on siis oltava jotain sellaista vankkarakenteisuutta ja toisaalta joustavuutta, jota meidän olisi tutkiskeltava pienemmässäkin mittakaavassa. Internetin hajautettu ja verkostomainen rakenne suojaa sitä sähkökatkoilta, verkkohyökkäyksiltä ja bittiliikenteen ruuhkiltakin. Samalla se tehostaa infrastruktuurin hyödynnettävyyttä, vaikkakin hyödynnämme kapasiteetista vielä varmasti aivan naurettavan vähän sen potentiaaliin nähden. Toki katkoksia ja häiriöitä on, mutta ne ovat verkostomaisuudesta johtuen paikallisia. Bitit etsivät ja löytävät uudet reitit ensisijaisten väylien tukkeutuessa.

Tätä hajautuksen ja varmennusten rakennetta voivat myös yksittäiset yritykset tai viranomaiset hyödyntää viemällä omia palveluitaan pilvipalveluihin. Verkostomaisessa toimintaympäristössä kaikki munat eivät ole samassa korissa ja yhden solmukohdan tai tukijalan pettäminen ei pysäytä koko toimintaa. Kokonaan uutena viestintäpolitiikan lohkon hankkeena olenkin pyrkinyt ajamaan digitaalisten palveluiden toimintaympäristön kehittämistä. Pilvipalveluiden kehitys- ja testausympäristön perustamisen ja digitaalisten palveluiden kehittämisen määrärahatarve on 4,1 milj. euroa. Asian tärkeydestä johtuen olen esittänyt määrärahaa jo seuraavaan lisäbudjetiin.

Arvoisat kutsuvieraat,

Ministeriön tärkein työkalu viestintäpoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa on tietysti lainsäädäntötyö. Sähköistä viestintää koskeva lainsäädäntö on luonnollisesti lisääntynyt samalla kun viestinnän merkitys yhteiskunnassa on kasvanut. Voittekin arvata, että säädösten ja pykälien suuri määrä ja päällekkäisyys tuottavat päänvaivaa yhdelle jos toisellekin yritykselle ja kuluttajalle. Juuri tämän ongelman ratkaisemiseksi ministeriössämme valmistellaan hallitusohjelman mukaisesti laajaa viestintälainsäädännön uudistusta. Tietoyhteiskuntakaareksi nimettyyn uuteen lakiin kootaan keskeiset sähköistä viestintää ja tietoyhteiskunnan palvelujen tarjontaa koskevat säännökset. Hankkeen tarkoituksena on poistaa päällekkäisyydet sekä vähentää ja yksinkertaistaa ja selkeyttää sääntelyä. Samassa yhteydessä säännöksiä tarkistetaan ja ajanmukaistetaan. Avoimesti valmisteltu hallituksen esitys on määrä saattaa lausunnoille vuoden 2013 alussa.

Jo nykyisessä lainsäädännössä on teleoperaattoreille asetettu laatuvaatimuksia, joiden mukaan niiden tulee turvata toimintansa jatkuvuus odotettavissa olevissa häiriötilanteissa. Riskianalyyseihin perustuvia vaatimuksia on siis viety lainsäädäntöön ja teknisiin määräyksiin. Lisäksi teleyritysten tulee itse tunnistaa ja havaita sähköistä viestintää uhkaavia häiriöitä ja uhkia verkossa, varautua niiltä sekä raportoida niistä lakia valvovalle viranomaiselle. Viestintävirasto voi näiden tietojen pohjalta muodostaa tilannekuvaa ja jakaa sitä kaikille verkoista riippuvaisille toimijoille. Näitä tietoja luovuttavat Viestintävirastolle myös huoltovarmuuden kannalta kriittiset yritykset vapaaehtoisesti. Viestintäviraston CERT-FI:llä onkin hyvät kontaktit ja maailman luokan maine niin täällä Impivaarassa kuin maailman forumeillakin. CERT-FI:n kehityspotentiaalia on hyödynnettävä jatkossakin ja sen tuottamaa tietoturvallisuuden tilannekuvaa olisi syytä hyödyntää nykyistä laajemmin eri toimialoilla, julkinen hallinto omine verkkoineen mukaan lukien. Ne elinkeinoelämän ja hallinnon sektorit, jotka eivät vielä ole heränneet kyberuhkiin omalla alallaan, joutuvat sen pian tekemään. Tässä sivistysprosessissa olemme eräänlaisina edelläkävijöinä valmiita auttamaan ja tukemaan muita hallinnonaloja. Kyse ei ole mistään mystiikasta, vaan riskienhallinnasta kunkin toiminnassa.

Näitä ja monia muita tietoturvakysymyksiä tarkastellaan parhaillaan valmisteltavassa poikkihallinnollisessa kansallisessa kyberturvallisuusstrategiassa, jonka keinoin voidaan turvata kaikkien suomalaisten mahdollisuudet hyödyntää kybertoimintaympäristöä monipuolisesti ja tuottavasti, sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Strategian pyrkimyksenä on myös turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot uusilta kybermaailman uhkilta. Näissä asioissa haluamme hallitusohjelman mukaisesti olla tulevaisuudessa edelläkävijöitä maailmalla.

Toimintavarmuutta koskevan lainsäädännön soveltamisala rajoittuu nykyään pääasiassa teleyrityksiin, vaikka keskeinen osa tietojärjestelmistä on muiden yritysten hallinnassa. Teleyritysten ja viranomaisten kykyä suojata sähköisen viestinnän toimivuutta ja siitä riippuvaisia yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja onkin kehitettävä jo normaaliolojen häiriötilanteissa vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä ja sen aiheuttamia riskejä. Kaikkien yleisiin televerkkoihin liittyneiden toimijoiden on syytä ylläpitää päätelaiteitaan tai tietojärjestelmiänsä siten, etteivät ne ainakaan vaaranna yleisen viestintäverkon ja -palvelun tietoturvallisuutta.

Koska internet on rajaton, tarvitaan verkkoturvallisuuden parantamiseksi lainsäädännön lisäksi myös yhä tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä. Näistä samoista teemoista minulla oli viime viikolla ilo keskustella Unkarissa lukuisten Euroopasta ja kauempaakin maailmalta saapuneiden ministerikollegoideni kanssa. Voin vakuuttaa, että ainakin meidän suomalaisten lähtökohdat ovat kunnossa. Meillä on nimittäin ollut tapana rakentaa turvallista ja moniarvoista tietoyhteiskuntaa laaja-alaisessa yhteistyössä julkisten ja yksityisten toimijoiden kesken. Pidetään tästä kansallisesta vahvuudestamme kiinni jatkossakin!

Nykyisin Suomen yhteydet ulkomaille kulkevat yhtä, Ruotsin kautta kulkevaa reittiä, eikä liikennettä häiriötilanteissa pystytä siirtämään muille reiteille. Ruotsi ei ole laajoista verkon tiedusteluoikeuksistaan huolimatta immuuni verkkoa horjuttaville hyökkäyksille. Tästä saimme varoittavan osoituksen pari viikkoa sitten, kun Ruotsi joutui lukuisten palvelunestohyökkäysten kohteeksi. Riippuvuutta vähentääksemme tutkimme parhaillaan suoraa merikaapeliyhteyttä Suomesta Saksaan. Itämeren merikaapeli parantaisi ICT:n toimintavarmuuden lisäksi myös Suomen kilpailuasemaa datakeskusten ja muun pilviteollisuuden sijaintipaikkana. Suomessa on hyvä peruskallio, jonka päälle voimme houkutella ulkomaisia tietointensiivisiä teollisuusinvestointeja. Yhtenä kilpailutekijänä olisivat silloin laadukkaat ja toimintavarmat tietoliikenneyhteydet muualle maailmaan.

Merikaapeli on myös EU-tasolla tärkeä hanke. Venäjän pohjoispuolitse Koillisväylää pitkin on suunnitteilla uusi Euroopan ja Aasian yhdistävä merikaapeli. Manner-Euroopan maat saisivat Itämeren merikaapelin kautta yhteyden tähän mannertenväliseen kaapeliin, minkä ansiosta tiedonsiirron viive Aasiaan paranee olennaisesti.  Merikaapelista on myös mahdollista rakentaa haaraumat Itämeren rantavaltioihin, jolloin niiden verkkojen häiriönsieto ja kapasiteetti paranisi. Kansainvälisten yhteyksien varmentamisen lisäksi, on kuitenkin varauduttava myös siihen, ettei suomalaisten televerkkojen toiminta pääse vaarantumaan kansainvälisten yhteyksien mahdollisesti häiriintyessä. Tämän vuoksi on verkkojamme varauduttava ylläpitämään tarpeen vaatiessa Suomesta käsin.

Hyvät tietoyhteiskunnan ystävät,

Minulla on ilo toimia avaajana tässä tietoyhteiskuntasektorin seminaarissa. Toivon, että katsomme tänään rohkeasti uuden ajan mukanaan tuomia mahdollisuuksia ja haasteita suoraan silmiin. Toivon myös, että päivän aikana esitetään ennakkoluulottomia ajatuksia siitä, miten meidän tulisi tätä yhteiskunnallisten toimijoiden verkostoa saada paremmin suunnistamaan parvena niissä asioissa, joiden osalta osaamme vainuta hyvät tuulet ja oikean suunnan. Luvassa on varmasti mielenkiintoinen seminaaripäivä. Tervetuloa!