Juhlapuhe Satakunnan Yrittäjien 75-vuotisjuhlassa, Yyteri, Pori 12.10.2013

Etusivu,Puheita

Puhe muutosvarauksin. 

Arvoisat juhlavieraat, hyvät satakuntalaisen työn sankarit!

Olen äärimmäisen otettu ja kiitollinen saadessani mahdollisuuden pitää juhlapuhe tässä hienossa tilaisuudessa, jossa satakuntalaiset yrittäjät juhlistavat vireän järjestönsä 75-vuotista taivalta. Haluankin heti alkuun onnitella ja kiittää paitsi juhlivaa järjestöä, myös sen jäseniä siitä työstä minkä te olette tehneet satakuntalaisen hyvinvoinnin – ja koko Suomen eteen.

Tänään tässä salissa on koolla valtava määrä tietoa ja osaamista. Ja myös tahdonvoimaa ja periksiantamattomuutta. Bisnesvaistoa, sitäkin. Ja ahkeruutta. Juuri niitä aineksia joita koko isänmaamme tarvitsee nyt näinä aikoina kun talouden ja työllisyyden yllä roikkuu, kansainvälisestä talouskriisistä johtuen, synkkiä pilviä. Sillä vain työllä ja osaamisella, sekä parhaansa tekemisellä yhdessä muiden kanssa, Suomi  tulee nykyiset ongelmansa myös selättämään.

Hyvät kuulijat,

Suomi on ollut pitkään menestystarina maailman maiden joukossa. Köyhä ja agraarinen, sisällissodan syvästi haavoittama kansakunta kokosi itsensä yhtenäiseksi, taisteli kaksikymmentä vuotta myöhemmin itsenäisyytensä puolesta ylivoimaista vihollista vastaan heräten suursodan jaloista muuttuneeseen maailmaan. Tuolloin, sodanjälkeisenä aikana, aloitettiin jälleenrakennustyö tuhojen jälkeen, ja otettiin kurssi kohti pohjoismaisen hyvinvointivaltion mallia.

Taloudellinen kasvu oli pitkään nopeaa. Hyvinvointivaltio laajeni tuottaen juuri niitä kasvun kivijalkoja joiden varassa myöhempi teollinen osaaminen ja korkealaatuinen tutkimus myöhemmin kasvoi. Koulutusjärjestelmä, joka mahdollisti jokaisen nuoren opinpolun ei maksu- vaan opiskelukykyyn perustuen, terveydenhuollon kaikelle kansalle. Ja niin edelleen. Kansalaisten yhteisen, heitä palvelevan valtion rakentaminen toimi yhteistyössä elinkeinoelämän etujen kanssa luoden Suomelle sitä inhimillistä pääomaa jonka varassa hyvinvointi saattoi rakentua.

Teknologinen kehitys, Euroopan poliittiset muutokset sekä voimistuva länsi-integraatio toivat Suomen jälleen uuteen tilanteeseen 90-luvulle tultaessa. Tuolloin koettiin voimakas ja syvälle iskenyt taloudellinen lama, jonka jäljet näkyvät keskuudessamme vielä tänäkin päivänä. Olemme kaikki tietoisia tutkimustuloksista, joiden mukaan ”laman lapset” jäivät monesta paitsi.

90-luvun suuren laman hoidossa tehtiin myös paljon virheitä, eikä vähiten pienyrittäjien kohdalla joista moni jäi pysyvään velkaloukkuun ja ajautui tarpeettomiin konkursseihin. Oma näkemykseni on, että juuri näissä kohtaloissa piilee eräs syy nykyistä nuorta sukupolvea vaivaavaan varauksellisuuteen yrittäjäksi ryhtymistä kohtaan. Liian moni näki läheltä, miten parhaansa tehnyt ihminen ajautui inhimillisesti kestämättömiin tilanteisiin ja menetti elämäntyönsä suurempien voimien vaikutuksesta.

Kuitenkin tietyt päätökset olivat myös hyviä ja tärkeitä. Tärkeimmät niistä olivat selkeä sitoutuminen EU-yhteistyön syventämiseen sekä panostaminen koulutukseen ja osaamiseen. Toinen avasi Suomelle vaikuttamismahdollisuuksia ja elinkeinoelämällemme uusia markkinoita, toinen taas tuki uuden maailman tärkeimmän voimavaran, ihmisten päissä ja käsissä kulkevan osaamisen, riittävyyden suomalaisilla työmarkkinoilla.

Nämä lähiajan taloushistoriamme merkkipaalut kannattaa pitää mielessä, kun elämme jälleen rakennemuutoksen aikaa. Perinteinen teollisuus on siirtänyt tuotantoaan pois Suomesta, palvelualojen työllisyys ja kannattavuus on vaikeuksissa kotimaisen ostovoiman ja kuluttajaluottamuksen horjuessa. Ja samalla vielä äsken tuhoutumattomilta vaikuttaneet yritysimperiumit ovat osoittautuneet kuolevaisiksi mikäli ne laiminlyövät kehittymisen tai haistavat markkinoiden suunnan väärin.

Arvoisat kuulijat,

Miten sitten kääntää Suomi nousuun? Nähdäkseni työssä tarvitaan sekä minun täällä edustamaani valtiovaltaa, että konkreettisen työn tekijöitä, yrittäjiä ja palkansaajia. Tarvitsemme paitsi koeteltuja vahvuuksiamme, työtä ja ahkeruutta, mutta myös uusia ideoita, ketteryyttä ja nopeutta.

Ensinnäkin talouden makrotasolla kyse on luottamuksesta markkinoilla. Investointi, tuotteen kehittäminen, uuden henkilön palkkaaminen, yrityksen laajentaminen – kaiken takana on kustannuksen ja saatavan hyödyn suhde. Mutta tarve on myös kysynnälle, eli odotukselle siitä että tuotteelle tai palvelulle on odotettavissa ostaja.

Pitkittynyt kansainvälinen talouskriisi, jonka juuret juontavat amerikkalaisille asuntolainamarkkinoille ja vuoteen 2008, syö voimakkaasti vientimarkkinoitamme. Kun koko kansainvälinen talous mataa, ovat vientivetoiset taloudet vaikeuksissa. Kansallisella tasolla voimme näille kehityskuluille vain vähän, mutta se minkä voimme tehdä, on tehtävä. Tässä yhteydessä haluankin painottaa kokoavan palkkaratkaisun merkitystä.

Pidän ensiarvoisen tärkeänä, että suomalainen sopimiseen perustuva yhteiskuntamalli kestää globalisaation paineissa sillä se on paras vakuutuksemme ja ohjausvälineemme meihin vaikuttavien voimien osalta. Ennustettava kustannuskehitys on yrittäjälle tärkeä kysymys. Pitkälle hajautettu malli voisi tuoda hetkellisiä hyötyjä, mutta pitkällä tähtäimellä heikentää tuottavuuden kasvua, vähentää talouspolitiikan tehoa ja nostaa sopimuskustannukset pilviin. Tämä olisi erityisen totta pienissä yrityksissä.

Kyse on myös kotimarkkinoista. Moni pienyritys on riippuvainen nimenomaan kotimaisesta kysynnästä ja ostovoimasta. Mikäli palkankorotuksista luovuttaisiin tai päädyttäisiin hyvin eriarvoistavaan palkkaratkaisuun, tarkoittaisi tämä samalla hyvin monen palkansaajan kulutuksen vähentymistä. Palvelualojen yrittäjiä kuuntelemalla tietää hyvin mistä tulisi olemaan kyse. Epävarmuuden lisääntyminen sekä tulokehityksen sakkaaminen näkyisi suoraan kassalla. Paradoksaalisesti kustannusten kova leikkaaminen voi johtaa myös tulojen katoamiseen.

Toiseksi kyse on elinkeinorakenteestamme ja siitä mitä Suomi ja suomalaiset yritykset tarjoavat maailmalle. Tällä hetkellä Suomen kannalta ongelma on se, että monille tuotteillemme tai palveluillemme ei ole olemassa riittävää kansainvälistä markkinaa. Tämä haastaa meidät laajentamaan elinkeinorakennettamme ja jalostamaan edelleen tuotteitamme ja palveluitamme jotta niille löytyy uusia markkinoita ja uusia kuluttajaryhmiä jotka ovat valmiita niistä maksamaan.

Kun ottaa huomioon sijaintimme Euroopan reunalla, joskin nopeasti kiinnostusta kasvattavan Arktiksen alueen lähellä, pienen väestömme ja massamarkkinoiden kaukaisuuden on selvää, että bulkilla emme pärjää. Emmekä myöskään poljetuilla palkoilla tai huonoilla työehdoilla. Tämän alan kilpailu on yksinkertaisesti liian kovaa – eteläisen ja itäisen Aasian, ja myöhemmin Afrikan, sadat miljoonat työntekijät ja kuluttajat pitävät vuosikymmeniä huolen siitä, että halpatyövoiman markkinat ovat täynnä. Siksi meidän on Suomessa panostettava huippulaatuun, työvoiman osaamistasoon sekä ensiluokkaiseen liiketoimintaympäristöön.

Juuri näissä Suomen tulevaisuuden vahvuuksissa piilee julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön suuri mahdollisuus. Valtio ja yritykset ovat juuri näiden tulevaisuuden vahvuuksien rakentamisen osalta toistensa parhaat kumppanit. Ne eivät ole kilpailijoita, eivät toistensa vastustajia, vaan toinen toistensa hyvinvoinnin edellytys.

Erityisen selvä tämä yhteys on hyvinvointivaltion perusrakenteissa, koulutuksessa ja terveydenhuollossa. Laadukas, kaikki mukaan ottava koulutusjärjestelmä on yritysten työvoiman saannin kannalta ensiarvoisen tärkeää. Jotta elinkeinorakenteemme voisi laventua ja voisimme ottaa globaalissa kärjessä käyttöön uusimmat innovaatiot niin palveluissa kuin tuotantomenetelmissä, tarvitsemme huippuluokan osaamista kaikilla tasoilla.

Kolmanneksi tarvitsemme entistä enemmän ketteriä, joustavia ja kasvuhakuisia yrityksiä. Liian harva suomalainen yritys uskaltaa ottaa sen ratkaisevan askeleen suuremmaksi, lähteä kokeilemaan siipiään vientimarkkinoille. On kysyttävä miksi näin on? Pidän selvänä, että nimenomaan tässä kohdassa on julkisten tukijärjestelmiemme heikko kohta.

Meidän tulisi kyetä entistä paremmin suuntaamaan tukipanoksiamme näihin ratkaiseviin nivelvaiheisiin jotta riski pienenisi ja kasvupyrähdyksen tekeminen tuntuisi houkuttelevammalta. Muun muassa Tanskan vahva työllisyys selittyy pitkälti juuri pienten ja keskisuurten kasvuyritysten suurella määrällä – tässä meidän tulisi katsoa tarkoin sikäläisten mallien perään.

Neljäntenä meidän on tunnistettava muutoksen suunta oikein. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn ansiokkaat raportit koskien elinkeinotoiminnan edellytysten, ja myös sisältöjen, muutosta on otettava tarkkaan syyniin. ETLAn tutkijat kehottavat hahmottamaan ennen muuta arvon syntymistä sekä keskittymään niihin tuotannon ja palveluiden vaiheeseen jossa arvoketjun jalostusarvo on korkea. Viittaan siis ilmiöön, jossa tuotteen osat, suunnittelu, muotoilu ja brändin rakennus, tapahtuvat useassa eri paikassa.

Vaikka 3D-tulostus sekä muut uudet valmistuksen tai energiantuotannon läpimurrot voivat muuttaa myös tätä tuotannon siirtymisen ja sijoittumisen laajamittaista logiikkaa, on Suomen kaltaisen maan kannalta tehtävä havainto selkeä. Me tarvitsemme panostusta ja keskittymistä nimenomaan korkean tason osaamiseen ja laatuun, siihen suomalaiseen erikoisuuteen ja niche-osaamiseen jotta tavoitekorkean jalostus- ja lisäarvon työvaiheiden sijainnista Suomessa voi toteutua. Tämä on totta alalla kuin alalla. Ja kysymys on myös yrittäjien rohkeudesta – tehdä ja kokeilla uutta. Tälle uuden kokeilemiselle tulee luoda entistä paremmat mahdollisuudet – ilman välitöntä pelkoa oman toimeentulon ja pahimmassa tapauksessa jopa tulevaisuuden menettämisestä.

Hyvät kuulijat, arvoisa juhlaväki

Kuten olen pyrkinyt painottamaan, tulevaisuutemme on työssä, ahkeruudessa ja osaamisessa – sekä ketteryydessä, uusien ideoiden luomisessa ja toteuttamisessa. Nämä kaikki ovat teille tuttuja teemoja jokapäiväisessä arjessanne. Moni teistä on tehnyt työtä itseään säästämättä, ja tarjonnut työn ja toimeentulon mahdollisuuksia myös lukuisalle joukolle kanssaihmisiä.

Suomalainen yrittäjä tietää, että hänen paras pääomansa ovat ihmiset. Hän itse, hänen läheisensä sekä hänen työntekijänsä. Tiedän itse kokemuksesta, että tavoitteisiin sitoutuneissa ja päämäärätietoisissa yhteisöissä, joita luonnehtii tekemisen meininki sekä toisista välittäminen ja huolehtiminen kykenevät valtaviin suorituksiin. Sanalla sanoen ylittämään itsensä, olemaan enemmän kuin osiensa summa.

Tiedän, miten tärkeänä monet yrittäjät niin Satakunnassa kuin muuallakin Suomessa, pitävät sitä että paikkakunnan nuorille löytyy työtä. Toivonkin, että hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva nuorisotakuu otettaisiin hyvin vastaan myös teidän keskuudessanne. Ja että uudet, nuoret ihmiset pääsisivät mukaan niihin hyviin ja tärkeisiin työyhteisöihin joita teistä monien yritykset edustavat. Antamaan osaamisensa käyttöön, kehittymään ja tekemään parhaansa.

Suomalaisten työmarkkinoiden suuri haaste on saada ne sadat tuhannet nuoret ja nuoret aikuiset, joilta puuttuu muun muassa toisen asteen tutkinto, kiinnittymään kunnolla työelämään. Hallitus on tarttunut heidän ongelmiinsa muun muassa nuorten aikuisten osaamisohjelmalla joka takaa 4000lle nuorelle aikuiselle mahdollisuuden suorittaa toisen asteen tutkinto loppuun. Samalla olemme lisänneet ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja, kehittäneet merkittävällä tavalla oppisopimuskoulutusta ja niin edelleen.

Mutta se, mihin emme yksin pysty, on työpaikkojen ja oppisopimusmuotoisten koulutuspaikkojen tarjoaminen. Tukea työnantajille on lisätty paljon, menettelyitä on yksinkertaistettu, paljon on tehty. Mutta apua tarvitaan.

Kannustankin teitä, juhlivat satakuntalaiset yrittäjät, antamaan nuorillemme mahdollisuuden. Ota nuori työhön, saat ammattilaisen kasvamaan oman talon tavoille, tekemään hyvää tulosta omaksi ja yrityksesi parhaaksi. Tämä on paitsi hyvää henkilöstöpolitiikkaa yritysten tulevaisuuden takaamiseksi, myös isänmaallinen teko koko Suomen parhaaksi. Haluankin kysyä, löytyvätkö tästä salista ne yrittäjät, jotka tarjoavat tulevana vuonna vaikkapa yhteensä sata oppisopimuspaikkaa satakuntalaisille nuorille?

Arvoisat kuulijat, hyvä juhlaväki.

Haluan vielä kerran kiittää tästä mahdollisuudesta käyttää puheenvuoro tänään täällä. Erityisen merkittävän tästä päivästä ja hetkestä tekee miljöö, kaunis Yyteri rakkaassa Porissa ja Satakunnassa. Vaikka tyynnä kyntää aurallansa Satakunnan kansa, ottakaamme tästä illasta myös ilo irti.

Paljon onnea ja suurta menestystä kaikelle työllenne nyt ja tulevaisuudessa. Eläköön satakuntalainen työ ja yrittäjyys.

Kiitos.