Vaikka hyvinvointialueiden toiminta on pyörähtänyt nyt käyntiin, työn sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi tulee jatkua edelleen. Soten hallinnollisen uudistamisen jälkeen on keskityttävä sisällölliseen uudistamiseen. Se edellyttää riittäviä resursseja ja aikaa palvelujärjestelmän kehittämiseen toimivammaksi sekä henkilöstölle että asiakkaille. Olennaista on, ovatko kaikki puolueet valmiita satsaamaan sote-palveluihin.

Usein kuulee sanottavan, ettei Suomella ole varaa säästää koulutuksesta. Totta, mutta ei meillä kyllä ole varaa säästää sairaiden hoidostakaan. Ei ole mahdollista, että ihmiset jäisivät ilman hoitoa vain sen takia, että emme pysty tarjoamaan sosiaali- ja terveydenhuollolle riittäviä varoja pitää huolta kaikista Suomen sairaista. Hyvinvointialuiden suurimmat haasteet liittyvät juuri rahoitukseen. Rahoituksen on oltava riittävä, jotta alueet pystyvät aidosti hoitamaan lakisääteiset tehtävät kertaluonteisten käynnistämiskustannusten ohella. Uusien alueiden tärkein tehtävä on saada peruspalvelut kuntoon. Vasta sitä kautta voidaan oikeasti saada näkyvä muutos sote-palveluiden saatavuudessa ja laadussa aikaan.

Koronakriisi ja hoitajapula ovat vaikuttaneet siihen, että sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitaan lisää rahoitusta. Pitkään jatkunut sote-budjettien aliresurssointi kuntatoimijoiden taholta on myös kasvattanut hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelkaa. Selväksi on tullut, että hyvinvointialueet tarvitsevat lisää rahaa tehtävien hoitamiseen ja hoitovelan purkamiseen. Hallituksen myöntämä 500 miljoonan lisärahoitus tarkoittaa, että hyvinvointialueilla on mahdollisuus selviytyä tänä vuonna taakastaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa, kuten muillakin hallinnonaloilla hinnat, palkat ja vuokrat ovat nousseet paljon sen yli, mitä kukaan on osannut olettaa. Myös ostopalvelusopimusten hinnat ovat nousussa. Jos sote-palveluiden taloudellista vajetta ei sitouduta korjaamaan edelleen ensi vaalikaudella, se tulee näkymään kiireettömien leikkausten perumisena ja hoitoon pääsyn heikkenemisenä.

Jos ensi vaalikaudella sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistetaan merkittäviä leikkauksia, myöskään sote-uudistuksen mahdollisuuksia ei pystytä kokonaan hyödyntämään. Leikkauspolitiikka ajaisi äkkijarrutuksiin, yt-neuvotteluihin ja koviin säästöihin ihmisille elintärkeissä palveluissa hyvinvointialueilla. Leikkaukset johtaisivat myös hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan edelleen kasvuun. Sellaisesta politiikasta olisi oikeudenmukaisuus kaukana, ja lisääntyvä sosiaalinen kestävyysvaje tulisi veronmaksajille kalliiksi.

Nyt ei ole aika lähteä leikkaamaan sote-palveluista. Pidetään poliitikkojen sijasta leikkausveitsi kirurgien käsissä.

Krista Kiuru

Perhe- ja peruspalveluministeri,

kansanedustajaehdokas (sd.)