Suomen kesässä tapahtuu takuuvarmasti yhtä sun toista ja vieläpä joka puolella, sillä kesä on parasta aikaa suhteilulle. Oivia kesäfoorumeja järjestetään joka puolella, esimerkiksi parhaillaan meillä Satakunnassa. Pori Jazzien ja SuomiAreenan yhteydessä Satakunnassa lappaa jos jonkin näköistä vaikuttajaa: puolet ministereistä, puoluejohtajat, suuri joukko kansanedustajia, muutama EU-komissaari, meppejä, johtavia virkamiehiä, maakunta- ja kuntapoliitikkoja, toimittajia, ammattijärjestöjen ja työnantajien edustajia, tutkijoita, bisnesjohtajia, järjestöjen ja yhdistysten edustajia, kulttuurin tekijöitä, yhteiskuntavaikuttajia ja pintajulkkiksia. He tulevat tällä viikolla Poriin suhteilemaan.
Tällaisella suhteilulla on muuten paha maine, vaikka kaikki sitä tekevät. Erityisesti lobbaus on niin ruma sana, että tuskin sitä kehtaa ääneen sanoa. Monesti lobbaus kun ymmärretään negatiiviseksi kähmimiseksi salaisissa kabineteissa. Jos englannin lobby-sanan kääntää kuitenkin suomeksi, voidaan puhua paljon kauniimmin suhteilusta tai julkissuhteissa vaikuttamisesta. Silloin erilaiset karvalakkiryhmittymät pyrkivät ajamaan omaa asiaansa vaikuttamalla päätöksentekoprosesseihin, joissa heillä on oma lehmänsä ojassa.
Harvemmin lobbausta ajatellaan positiivisena mahdollisuutena, jota päättäjät suorastaan odottavat. Joka puolella Suomea on oma lehmä ojassa, ja siitä kertomaan on viritetty myös maakuntaliittojen ja kuntien edunvalvontakoneistot. Kulunut porvaripolitiikan vuosi on todistanut, että alati varmistettavaa riittää lobbauslistaksi asti. Siksi tiehankkeiden tai muiden maakunta-asioiden lisäksi myös monet muut asiat voivat olla edunvalvonnan listalla – ei vain siksi, että ne hyödyttävät esimerkiksi meitä satakuntalaisia vaan myös siksi, että ne hyödyttävät kaikkia suomalaisia. Kaikilla eduskunnassa käsiteltävillä asioilla on oma merkityksensä suomalaisille, olipa kyse sitten aluehallintouudistuksesta, kuntarahoituksen riittävyydestä tai sosiaaliturvan parannuksista.
Valtion eri sektorien ja alasektorien välinen rahakilpailu on niin kovaa, että on turha odottaa, että osumia tulisi jokaisella yrittämällä. Kansalaisten kannalta tärkeintä on, että sosialidemokraattiset kansanedustajat suhteilevat aktiivisesti ja vaikuttavat julkissuhteissa, mutta ottavat vastaan myös kansalaisten aktiivisen suhteilemisen tuloksena saatuja työmääräyksiä eduskuntaan vietäväksi. Aktiivinen suhteilu ja julkissuhteissa vaikuttaminen vaativat tilanteesta riippuen monenlaista edunvalvontaa: esimerkiksi kansanedustaja on joskus laitahyökkääjä, pelinrakentaja, valmentaja, huoltaja, puolustaja tai vaikka maalivahti – jonakin päivänä voi ehkä joutua taklaamaankin yhteisten asioiden puolesta.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.