Lupaukseni pitää

Satu Tietari (kesk.) tiedusteli (Länsi-Suomi ja SK 25.2.2013) kuntauudistusta koskeneessa kirjoituksessaan, pitääkö SDP:n lupaus. On syytä tehdä heti selväksi, että SDP:n linja on muuttumaton: me emme hyväksy kuntien pakkoliitoksia. Uskomme, että kuntauudistus on pakko tehdä, mutta sitä ei voi tehdä pakolla.

Keskustapiirin toiminnanjohtaja Tietari pelotteleekin turhaan, sillä jo keskustan pääministerikaudella voimassa ollut menettely kriisikuntien suhteen säilyy, ja valtioneuvostolla on jatkossakin toimivalta päättää ainoastaan kriisikuntien kuntajaon muuttamisesta. Kaksi edeltävää keskustavetoista hallitusta on toteuttanut historiallisen suuren määrän kuntaliitoksia, ja on turha nyt kääntää takkia: kuntaliitoksia on tarvittu takaamaan riittävä palvelupohja peruspalveluiden järjestämiseksi.

Hallituksen keskeisin kuntapolitiikan tavoite on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa. Lisäksi tarkoituksena on edistää kuntatalouden vakautta ja kestävyyttä muun muassa uudistamalla kunta- ja palvelurakenteet.  Jatkossa vahvalla peruskunnalla on oltava myös kyky vastata pääosin itse palvelujen tuottamisesta.

Kuntauudistuksesta hallituksessa vastaa hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen, ja asiat valmistellaan valtioneuvoston päätettäväksi hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmässä. Kuntarakennelakiluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella, ja lausuntojen pohjalta hallitus valmistaa lopullisen esityksen kuntauudistusta ohjaavaksi laiksi. Sekä sosiaali- että terveydenhuollon, valtionosuusuudistuksen, kuntalain uudistamisen ja kuntien tehtävien arvioinnin pääpiirteet tulee olla tiedossa kuntauudistuskokonaisuuden saapuessa eduskuntakäsittelyyn.

Tuleva kuntauudistus tullaan tekemään vahvassa yhteistyössä kuntakentän kesken. Lausuntokierroksella olevassa kuntarakennelakiesityksessä lähdetään siitä, että kunnalla on tarve selvittää kuntaliitosta, jos yksikin kolmesta pääkriteeristä osoittaa selvitystarvetta (palvelu- ja väestöpohjakriteeri, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteeri, talouskriteeri). Kunta ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään pääkriteeri osoita selvitystarvetta, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta.

Uskon, että suomalaiset ovat valmiit tarkastelemaan avoimesti hallinnollisia rakenteita, mikäli niillä pystytään parantamaan hyvinvointipalveluiden tilaa. Aikaisemmasta kuntauudistusta ohjanneesta Paras-hankkeesta viisastuneena haluamme tehdä paremmin: kuntauudistuksen tavoitteena on nyt turvata juuri lähipalvelut. Me tarvitsemme kunta- ja palvelurakenneuudistusta, ja siksi juuri nyt on näytön paikka. Viime kädessä juuri kuntapäättäjien tahto, kaukonäköisyys ja valmius ratkaisevat.

Krista Kiuru,

kansanedustaja, sd.
Asunto- ja viestintäministeri

(mielipidekirjoitus vastineeksi Tietarin kirjoitukseen Länsi-Suomi ja SK 25.2.2013)