Vakuuksista vähäsen

Kirjoittaja:

Julkaistu:

Kategoria:

,

Kuluneella viikolla on keskusteltu runsaasti EU-politiikasta. Tapetilla ovat olleet erityisesti SDPn eduskuntavaaleissa saamat vakuudet sekä niiden julkisuus. Keskustelu on kuitenkin ajautumassa itse aidasta eli vakuuksien arvosta aidanseipäisiin.

Kuten puheenjohtaja, valtionvarainministeri Urpilainen totesi, KHOn ratkaisu vakuusratkaisuun liittyvien asiakirjojen julkisuudesta on hyvä. VM myös toimi tämän ratkaisun mukaisesti, julkaisten  asiakirjan kotisivuillaan.

Yllättävää oli, että keskustelu siirtyi seuraavaksi opposition taholta paperin luonteeseen jota pidettiin ylimalkaisena. Vai oliko sittenkään? Jotain haukuttavaahan oli pakko keksiä ja erityisesti Keskustan osalta itse ratkaisun lopputulokseen ei ollut mahdollista purra kiinni.

Syy tähän on selvä. Suomen vakuustilin rahallinen arvo on lähes 900 miljoonaa. Nämä varat siirtyvät Suomen valtion haltuun mikäli Kreikka ei kykene selviytymään veloistaan. 900 miljoonaa euroa rahaa vakuuksina,  jotka ennen vaaleja olivat kaikkien porvaripuolueiden mielestä mahdottomia toteuttaa

Mikä on oppositiopuolue Keskustan saldo? Nolla. Nolla euroa vakuutta niille miljardin euron sitoumuksille joita keskustavetoinen porvarihallitus sitoi Etelä-Euroopan ongelmatalouksiin. Eli SDPn vaatimuksesta hallitus on jo nyt turvannut lähes saman verran saatavia kuin porvarihallitus talikoi Välimerelle ilman minkäänlaisia takeita tai turvaa suomalaisille veronmaksajille.

Kepupomo Tiilikainen yritti epätoivoissaan käyttää myös Suomen maine-korttia. Maan maineen hän katsoi vakuusratkaisun yhteydessä menneen. Väite on lähinnä huvittava kun pohtii sitä imagohaittaa jota kepun vaalirahasotkut aiheuttivat aiemmin korruptiovapaana pidetyn Suomen julkikuvalle.

On myös kysyttävä mitä mallioppilaan maineella tekee, jos sitä ei koskaan käytä? Selkeä ja päämäärähakuinen linja on nyt turvannut Suomen kansalle 900 miljoonaa euroa varallisuutta pahimman päivän varalle. Kyseessä oli SDPn sitoumus, joka vietiin täytäntöön. Äänellä on väliä.

(teksti on julkaistu kolumnina Uusi Aika -lehdessä 17.5.2013)

Vastaa