Ensin kiitos kaikille äänestäjille, että puolustitte suomalaista kansanvaltaa käymällä äänestämässä. Erityiskiitos kaikille teille, jotka äänestitte sosialidemokraattisia ehdokkaita. Annoitte tukenne sille politiikalle, jota olemme harjoittaneet kunnissa ja luotatte siihen, että teemme jatkossakin työtä kuntalaisten parhaaksi. Olemme edelleen yksi kolmesta suuresta puolueesta, mutta meillä on vielä paljon työtä edessä, jotta palaamme takaisin suurimman puolueen asemaan.
Kunnallisvaalien suurin häviäjä oli se osa kansasta, joka jätti äänioikeutensa käyttämättä. Jokaisella kansalaisella on varmasti oma vahva näkemys siitä, mitä asioita kotikunnassaan pitäisi parantaa. Äänestysprosentti jäi silti huolestuttavan alhaiseksi. Toinen äänestyskäyttäytymiseen liittyvä piirre on liikkuvien äänestäjien kasvava joukko. Molemmat asiat näyttäisivät syöneen erityisesti SDP:n kannatusta. Näiden asioiden arvioimiseen käytämme nyt aikaa puolueessakin.
Kunnallisvaalien alkuasetelmat olivat kummalliset. Kesällä ja alkusyksyllä haluttiin synnyttää sellainen kuva, että kuntavaaleissa äänestetään ensisijassa eurokriisistä. Tätä asiaa ratkotaan kuitenkin hallitusten ja EU:n kesken, eikä kuntatasolla.
Toisaalta eduskunnassa keskustelu lipsahti varsinkin kyselytunneilla usein sellaisiin asioihin, jotka ovat kunnanvaltuustojen päätösvallassa. Television viime viikkojen vaalipaneelikeskusteluissa pääpaino oli kuntauudistuksen rakenteissa ja palvelumalleissa, josta päätetään kuitenkin eduskunnassa eikä kunnallisvaaleissa. Ei ihme, jos kansalaisten silmissä kaikki näytti vähintään sekavalta. Uskon tällä olleen vaikutusta siihen, että osa äänestäjistä jätti äänioikeutensa käyttämättä.
Ne asiat, jotka eniten kansalaisia kiinnostavat kunnan toiminnassa, jäivät ainakin valtakunnallisissa väittelyissä taka-alalle. Kuntavaaleissa kysymys on kuitenkin siitä, millaisia palveluja kuntalaisilla on käytettävissä, kuka niitä palveluja tuottaa ja mistä ne ovat saatavissa. Vaikuttaa siltä, että useimmat puolueet kyllä ilmoittavat olevansa kuntalaisten hyvinvoinnin varmistamisen asialla, mutta erimielisyyttä on siitä, miten vaatimukset toteutetaan. Osa puolueista kykenee tekemään pitkiä vaatimuslistoja, mutta vaatimusten toteuttamiskeinot ovat sitten pelkästään löysiä heittoja epämääräisistä byrokratian leikkauksista.
Tutkimusten mukaan kansalaiset ovat tyytyväisiä julkisiin palveluihin ja haluavat saada niitä jatkossakin. Palveluissa on aina kehittämisen varaa, mutta kuntapäättäjien tehtävä on osata sovittaa yhteen kuntalaisten toiveet ja käytettävissä olevat resurssit. Koska kuntavaltuustoissa ei ole hallitus-oppositioasetelmaa, joutuvat kaikki osallistumaan valintojen tekemiseen ja vastuuseen.
Uskon, että näissä vaaleissa mentiin monelle tavalla eteenpäin. Kokeilimme ihan uusia toimintatapoja. Jäätelökesä oli menestys. Porissa demarit valmistelivat oman kuntavaaliohjelman avoimella työpajamenetelmällä. Ohjelmaa pääsivät valmistelemaan kaikki halukkaat puolueen jäsenet. Ohjelma on vain nyt laitettava käytäntöön.
Asemamme muuttui, kun emme ole enää suurin puolue Porin valtuustossa, mutta yhteistyössä näitä kunnan asioita on hoidettu ennenkin. Samalla innolla ja maakuntahengellä, jolla vaikutamme yhdessä koko Satakunnan asioihin, on itse kunkin meistä paneuduttava myös oman kuntamme asioihin. Tähän työhön toivotan tervetulleiksi myös kaikki uudet valtuutetut, jotka aloittavat työnsä vuoden alussa.
(julkaistu Uusi aika-lehdessä 2.11.2012)
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.