Äänitorven toistuvat irtiotot

Puolustusministeri Jyri Häkämies ehdotti tällä viikolla Atlantti-seuran kokouksessa, että Suomen lisäksi Ruotsikin voisi liittyä Natoon. Voisimme yhdessä muodostaa Naton pohjoismaisen koulukunnan ja saisimme aivan uuden temmellyskentän svenska-finska –painille. Vielä puolustusministerin taannoisen Venäjä, Venäjä, Venäjä –puheen aikaan oli toinen ääni kellossa. Suomi esitettiin pienenä maana, jonka on tarvittaessa tehtävä kipeitäkin ratkaisuja turvallisuutensa takaamiseksi. Tällä viikolla puolustusministeri kuitenkin uskoi, että Pohjoismailla olisi Natossa takuuvarmasti mahdollisuus vaikuttaa järjestön suuntaan – suuntaan jos toiseenkin. Lisäksi liittymisemme Natoon toisi sinne kaivattua Venäjä-osaamista.

Useampi taho on ennättänyt jo kyseenalaistamaan puolustusministeri Häkämiehen puheet. Epäselväksi on jäänyt, saiko puolustusministeri puheraaminsa suoraan Atlantti-seuralta, puoluetoimistosta vai ihan Amerikasta asti. Pessimistisemmät laskivat tällä viikolla jo aikaa Mainilan laukauksiin: ensin Venäjän uhka, sitten komentoon pohjoismainen armeija ja seuraavaksi epäiltiin Kokoomuksen olevan valmis jo hyökkäykseen? Ei ihme, että presidentti Halonenkin oli haluton kommentoimaan Häkämiehen puheita syvällisemmin. Presidentti Halonen totesi leikkimielisesti jättävänsä vastaamisen ruotsalaisille.

Tapasin tänään Viron oikeuskanslerin ja hänen kakkosmiehensä virallisella vierailulla. Heitä kiinnosti kovasti, millaista keskustelua Natosta käydään Suomessa. Äimisteltävää riitti, sillä hallitusohjelman kirjausta Nato-optiosta ollaan oltu lähes kuukausittain kyseenalaistamassa kokoomuslaisten johdosta. Jatkuvalla natokiihkoilulla halvennetaan eduskunnan laajaa konsensuspohjaa, koska jäsenyyttä Natossa ei ole sovittu käsiteltäväksi tällä hallituskaudella eduskunnassa. Nykyisen linjauksen mukaan jäsenyys Natossa on mahdollinen, mutta ei ajankohtainen ja niin sen tulisikin olla niin kauan, kun Suomen kansan enemmistö tällaista käsitystä tukee. Kokoomuksen ja sen äänitorvi Häkämiehen toistuvat irtiotot presidentti Tarja Halosen ja pääministeri Matti Vanhasen hallituksen linjasta nakertavat Suomen yhdessä linjattua ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sen uskottavuutta.