Hallitus teki kehysriihessään merkittäviä päätöksiä niin valtiontalouden tasapainottamisesta kuin tulevasta kasvustakin. Erityisen huomion saivat tieto- ja viestintätekniikan alan (ict) uudistushankkeet, joissa Suomi on viime vuosina menettänyt edelläkävijämaan asemaansa.
Koska tulevaisuuden taloudellinen kasvu liittyy paljolti sähköisten palveluiden luomiseen ja käyttöönottoon, alalle on tärkeää panostaa.
Huomionarvoista Suomen kannalta on, että ict-sektorin kehittämisessä erääksi esikuvaksi Yhdysvaltojen Piilaakson rinnalle on nousemassa eteläinen naapurimme Viro. Virossa tietoyhteiskuntakehitys on ollut uudelleen itsenäistymisen jälkeen erittäin nopeaa.
Viron ict-hankkeissa on pystytty ylittämään paitsi hallinnonrajat myös julkisen ja yksityisen sektorin välinen raja. Lisäksi julkisen sektorin tietotekniikkahankkeet on pilkottu järkevän kokoisiksi osiksi, joista saadaan tuloksia hyvin nopeasti ja edullisesti. Esimerkkinä tästä on Viron kansallinen sähköisten palveluiden väylä X-road.
X-road on alusta, jolla eri tahot voivat tarjota palveluitaan ja kansalaiset voivat tunnistautua sähköisesti. Palvelut sijaitsevat turvallisesti yhdessä paikassa, ja uusia palveluita on helppo liittää olemassa olevaan järjestelmään.
Virolainen malli on kustannuksiltaan edullinen ja sisältää merkittävän määrän erilaisia palveluita. Mikään palvelun tarjoaja ei ole sidottu mihinkään yksittäiseen tekniseen toteutustapaan, vaan erilaisella pohjalla toimivat palvelut voidaan integroida malliin joustavasti.
Mallin edut jäykkiin ja keskitettyihin järjestelmiin verrattuna ovat huomattavat. Hajautettu, erilaiset komponentit yhdistävä alusta on joustava ja palvelee erilaisten palveluiden tuottajien tarpeita.
Mallia voi myös kehittää joustavasti ja pala palalta ilman valtaisaa keskusjohtoista suunnittelua, joka syö aikaa ja rahaa sekä tuottaa usein jäykkiä rakenteita, joita palvelun tarjoajat eivät haluta käyttää. Ilman palveluita ei ole kysyntääkään.
Suomen julkisille tietojärjestelmähankkeille tyypillistä on ollut keskusjohtoisuus, hitaus ja suuret kustannukset. Veronmaksajien varoja on valunut epäonnistuneisiin hankkeisiin, joista eivät ole hyötyneet kuin suurten yritysten konsultit. Esimerkkejä on aivan liian useita.
Siksi meidän tulee seurata tarkasti Viron kokemuksia sekä luopua viimein ict-sektorilla yleisestä ”not invented here” -periaatteesta, jonka vuoksi yritykset ovat haluttomia ottamaan käyttöön muiden keksimiä ratkaisuja.
Kehysriihessään hallitus päätti Viron kaltaisen kansallisen palveluväylän rakentamisesta sekä velvoitti tarkastelemaan myös maiden rajat ylittäviä malleja.
Suomessa tulisi selvittää mahdollisuutta rakentaa oma järjestelmämme jo toimivan virolaismallin pohjalle sekä osallistua järjestelmän uuden sukupolven kehittämiseen yhdessä Viron kanssa. Tämä loisi myös Euroopan tasolla uudenlaisia mahdollisuuksia, kun ensimmäistä kertaa historiassa kaksi valtiota pohjaisivat omat sähköiset palvelunsa yhteiseen järjestelmään.
Mallia voitaisiin markkinoida koko EU:n standardiksi. Ennen kaikkea sen pohjalle voitaisiin luoda äärimmäisen mielenkiintoisia sovelluksia rajat ylittäville palveluille Viron ja Suomen välillä.
Yhteinen järjestelmä nostaisi Suomen ja Viron globaalille kartalle ict-alan lippulaivayhteiskuntina. Tämä toisi takuuvarmasti uusia yksityisen sektorin investointeja molempiin maihin.
Yhteinen sähköisten palveluiden järjestelmä syventäisi merkittävällä tavalla yhteyksiä veljeskansaamme etelässä. Samalla se voisi toimia konkreettisena pohjana Helsingin ja Tallinnan väliselle metropoliyhteistyölle.
Globaalisti katsottuna Viro ja Suomi muodostavat jo nyt yhteisen työssäkäynti- ja markkina-alueen. Yhä tiiviimpi integraatio voisi tuoda Helsingin ja Tallinnan maailmankartalle ainutlaatuisena kaksoiskaupunkina, joka jättäisi ict-ympäristönä taakseen niin Tukholman kuin Pietarinkin.
(julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla lauantaina 27.4.2013)
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.